tag:blogger.com,1999:blog-42569594048741368542011-08-11T21:22:26.518+03:00Petri HautalaTUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comBlogger2801100tag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-89445110521497505942010-11-13T12:39:00.002+02:002010-11-13T12:42:58.701+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TN5rHUtKJcI/AAAAAAAAA6U/9N3bwg48fYw/s1600/savustus.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 265px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TN5rHUtKJcI/AAAAAAAAA6U/9N3bwg48fYw/s400/savustus.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5538982365273662914" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />Retkikeittimen<br />Lehtipuusta vuoltuja lastuja<br />(esim. omenapuu, leppä)<br />Pihkainen havupuu ei sovi savustamiseen.<br />Voit kuitenkin käyttää lehtipuulastujen seassa hieman katajan oksia.<br /><br />Sekä:<br />Tuoretta kalaa<br />merisuolaa<br /><br />Vuole tuoreesta lehtipuusta kuori pois. Vuole sitten puhtaasta puusta noin kourallinen pieniä lastuja ja ripottele ne retkikeittimen pohjalle. Asettele kaksi kuorittua oksaa lastujen päälle. Suolaa kala ja aseta se tikkujen päälle. Säädä keittimen liekki pienelle tulelle. Kun lastut alkavat savuamaan peitä kattila kannella. Lastut eivät saa syttyä palamaan. Savusta kalaa noin 10 minuuttia ja tarjoa syötäväksi.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8944511052149750594?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-4363688427334739792010-10-29T19:01:00.005+03:002010-10-29T19:06:32.438+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TMrwRN4eIeI/AAAAAAAAA6M/veQl1AXJWyA/s1600/koju.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 295px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TMrwRN4eIeI/AAAAAAAAA6M/veQl1AXJWyA/s400/koju.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5533499270753034722" /></a><br /><br /><br /><br />Lähiruoka on käsite joka tarkoittaa tietenkin ruokaa ja ruoan raaka-aineita, jotka on alkuperältään läheltä. Lähiruoka ajatus on hieno. Se työllistää ja edesauttaa myös sitä, että ruoka on, tai se ainakin on mahdollista olla todella tuoretta. Kukaan ei tietenkään loppuun asti pysty valvomaan sitä etteikö joku tarjoaisi vanhaa ruokaa. Lähiruokaa se silti voi olla. <br /><br />Vierailin suuressa marketissa. Ulos liikkeestä tullessani huomasin pysäköintialueen läheisyydessä pienen kojun. Koju houkutteli minua ja kävelin sen luo. Koju oli sympaattinen pieni grilli. <br /><br />Minun nuoruudessani grillit olivat aina nakkikioskeja ja nakkikioskit juuri tämänkaltaisia pieniä kojuja. Nakkikioskista sai usein ostaa vain nakkisämpylöitä tai lihapiirakoita. Hampurilaiset olivat silloin varsinaisia uutuuksia. <br /><br />Nyt tällainen pieni grilli oli ilmestynyt tähän kuin tyhjästä, vuosien takaa.<br /><br />En voinut vastustaa kiusausta. Astelin grillin myyntiluukulle ja tilasin nakkisämpylän. En siis mitään hot dogia, vaan kunnon vanhan ajan nakkisämpylän, sinaapilla ja ketsupilla maustettuna.<br /><br />Ehkei nakkisämpylä edustanut parasta mahdollista lähiruoka ajattelua. Silti joskus kauan sitten, tällaiset kojut minun maailmassani olivat kuin lähiruokaloita. Niitä oli usein siellä missä ihmisiä liikkui paljon.<br /><br />Kojun läsnäolo hohki kotoista ja rauhallista tunnelmaa. Siitä puuttui kaikki sellainen kansainvälisyys, vauhdikkuus, sähköiset valomainokset ja nuorekkuutta ihannoivat viritykset, joita nykyaikaiset grillit ovat täynnä. <br /><br />Vaikka grillithän ovat pikaruokaloita, tämä pieni nakkikioski parkkialueella, oli minulle todellista slow-food ajattelua. Nautiskelin hitaasti ateriani loppuun ja mietin aikoja, jolloin tällaiset kojut olivat vielä yleisiä. Aivan kuin aika olisi pysähtynyt tähän parkkiruutuun jossa nyt seisoin.<br /><br />Minun on mahdotonta sanoa olivatko grillin tuotteet lähiruokaa. Eineksiä ne joka tapauksessa olivat. En helposti sortuisi ostamaan kyseistä ateriaa muualta. Tässä pienen kojun edessä nakkisämpyläni maistui kuitenkin taivaallisen hyvältä. Tuntui hetken jopa siltä, että grillin myyntitiskikin olisi ollut leukani korkeudella, vai veikö muistoni minut todella kauas menneisyyteeni, sillä juuri tällainen pieni grilli sijaitsi joskus lapsuudessani lähellä kotiniani.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-436368842733473979?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-86511356358351711092010-10-25T09:10:00.005+03:002010-10-25T09:17:16.663+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TMUgKKRO5HI/AAAAAAAAA58/Xrk1LdkGnZc/s1600/lohi.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 293px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TMUgKKRO5HI/AAAAAAAAA58/Xrk1LdkGnZc/s400/lohi.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5531863076221936754" /></a><br /><br /><br />Minun mielestäni Turkua on vaikea sanoa todelliseksi merikaupungiksi. Moni turkulainen varmasti hermostuisi tästä ajatuksestani, mutta niin vain tunnen. <br /><br />Oikea todellinen meri on Turun keskustasta kaukana. Ennemmin voisin sanoa kaupunkia saaristokaupungiksi tai jokikaupungiksi, sillä Aurajoki halkaisee Turun kahdeksi osakasi, ”täl puol jokke ja tois pual jokke”. <br /><br />Joki mutkittelee sisämaasta merta kohti ja levenee pikkuhiljaa ensin kapeaksi lahdeksi ja sitten Airiston aukoksi. Avomerta joutuu hakemaan kymmenien kilometrien päästä. Saaristoa sitä vastoin sitten riittääkin.<br /><br />Olen purjehtinut paljon. Kun omistin purjeveneen, piti veneen kotisatama etsiä aina mahdollisimman kaukaa Turun keskustasta, sillä mitä lähemmäksi kaupunkia veneen toin, sitä kauemmin jouduin ajamaan moottorilla ennen kuin purjeita kannatti edes harkita nostaa. Se ei tuntunut mielekkäältä purjehtimiselta. <br /><br />Varsinaisen ison meren puuttuessa, kalaa kuitenkin Turusta ja sen ympäristöstä on aina pyydetty. Airistoa onkin aina pidetty merkittävänä silakan kutupaikkana ja Aurajoesta voi joku onnekas pyytää jopa lohen.<br /><br />Kalaa eri muodoissa voidaankin pitää hyvin yhtenä Turun perinneruokana. Jokavuotiset silakkamarkkinat ovat hyvä esimerkki siitä, että kala on turkulaisille oikeaa lähiruokaa.<br /><br />Taas kerran Aurajoki, keskustan kohdalta täyttyi kymmenistä kalastajista ja niiden myyntikojuista joissa myytiin tuoretta ja jalostettua kalaa eri muodoissa. <br /><br />Silakkamarkkinat ovat loistava osoitus siitä että kalaa ja lähiruokaa myös arvostetaan. Koko markkina-alue koostuu lähes yksinomaan kalaan liittyvistä tuotteista eikä kaljakuppiloita juurikaan näy. Kalasta pidetään ja sitä myös tullaan ostamaan.<br /><br />Kiertelin markkinoillla väentungoksessa. Äkkiä huomasin styroksi laatikossa jäiden seassa makaavan lohen. Eikä lohi mikään pieni kala ollutkaan. Laatikon alla oli lappu johon oli kirjoitettu ”Aurajoesta tänään”<br /><br />Uskomatonta ja samalla ihan totta. Turkuhan on todellinen kalakaupunki.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8651135635835171109?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-82806636170577684532010-10-17T20:11:00.001+03:002010-10-17T20:17:01.379+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TLsugWOHKiI/AAAAAAAAA50/pQ10MfRtAuE/s1600/retki2.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 300px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TLsugWOHKiI/AAAAAAAAA50/pQ10MfRtAuE/s400/retki2.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5529064100782877218" /></a><br /><br /><br />Seitsemänkymmenluvun loppulla näin kaverini kotona keittiössä muovilaatikon jossa oli pahvisia reseptikortteja. Kortteja sai tilata lisää aina kuukausittain. Ne olivat tarkasti järjestyksessä aihepiireittäin laatikossa. Alkuruat, jälkiruoat, liharuoat jne.. Jokaisen reseptin voi erikseen ottaa esiin ja panna myöhemmin takaisin.<br /> <br />Muistin kortit muutama kuukausi sitten metsässä. Olin vesisateessa laittamassa ruokaa retkikeittimelläni. Yritin epätoivoisesti lukea märkää paperinpalasta joka tuulessa lepatti kädessäni. Välillä se tarrautui hihaani kiinni ja lopulta se repesi käyttökelvottomaksi. <br /><br />Seuraavana päivänä kotona luonnostelin pieniä reseptikortteja, joissa oli kulmassa reikä, niistä koertteja voisi niputtaa jousihakaan kiinni ja vaikka tarpeen tullen irrottaa. Korttien pitäisi olla tietenkin muovia etteivät ne kärsisi kastuttuaankaan.<br /><br />Ideani valmistui juuri. Ensimmäinen erä retkiruokia, kaksikymmentä reseptiä, 70x100 mm kokoiselle taipuisalle muoville.<br /><br />Testasin korttinippua ja pudotin sen ojaan ojaan ja pyyhin kuivaksi. Hyvin toimii. Voin kauppaan lähtiessä ottaa mukaan vaikka vain yhden kortin ja lukea siitä raaka-aineet joita metsässä ruoan tekemiseen tarvitsen. Sitten pakkaan retkelle samaisen kortin ja luen siitä ohjeet, kelissä kuin kelissä. Koko nippua ei tarvitse mukana kantaa. <br /><br />Helppoa kuin mikä. Puoliksi suunniteltu ruoka on melkein kuin jo tehty. Nam.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8280663617057768453?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-3957805944341492392010-10-14T21:15:00.002+03:002010-10-14T21:17:21.230+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TLdI7_spfuI/AAAAAAAAA5s/efrUaS9iLfs/s1600/muikuta.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TLdI7_spfuI/AAAAAAAAA5s/efrUaS9iLfs/s400/muikuta.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5527967263168757474" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />nuotion<br />alumiinifoliota<br />veitsen<br /><br />Sekä:<br />perunoita<br />perattuja muikkuja<br />pieniä kuusenoksia<br />kirsikkatomaatteja<br />pinaatinlehtiä<br />1 salottisipuli<br />mustapippuria<br />merisuolaa<br />oliiviöljyä<br /><br />Pujota jokaisen muikun sisään kuusenoksa. Ripottele suolaa muikkujen päälle ja kääri kaikki yhteen folion sisään. Kuori perunat sekä sipulit ja pilko ne pieneksi. Paloittele tomaatti. Sekoita perunat, tomaatti, sipulit ja pinaatinlehdet toiseen foliokääreeseen ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Lorauta päälle oliiviöljyä ja sulje käärö. Nosta molemmat kääröt hiillokselle. Anna kypsentyä 15 minuuttia. Poista kuusenoksat kypsistä mukuista ennen tarjolle asettamista.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-395780594434149239?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-74916042559111129372010-10-11T18:25:00.000+03:002010-10-11T18:26:05.918+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TLMshJj17jI/AAAAAAAAA5k/G0pPsbug68Q/s1600/tattimunakas.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TLMshJj17jI/AAAAAAAAA5k/G0pPsbug68Q/s400/tattimunakas.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5526810115727289906" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />haarukan<br />veitsen<br /><br />Sekä:<br />3 kananmunaa<br />1 pieni herkkutatti<br />ruisleipää<br />1 tomaatti<br />suolaa<br />mustapippuria<br />loraus vettä<br />1 valkosipulin kynsi<br />oliiviöljyä<br /><br />Muserra valkosipuli veitsen sivulla ja pilko sen jälkeen pieneksi. Siivuta ruisleipää suikaleiksi ja paista suikaleet oliiviöljy-valkosipuliseoksessa rapeiksi. Siirrä leipäsuikaleet sivuun. Pilko tatti ja paista oliiviöljyssä kunnes sinen liha pehmenee. Mausta suolalla ja siirrä sivuun. Riko kananmuna ja lorauta sekaan tilkka vettä ja ½ tl suolaa. Sekoita. Paista molemmilta puolilta. Halkaise tomaatti ja poista siemenet. Pilko sitten tomaatti pieniksi kuutioiksi. Kokoa annos lautaselle. Alimmaiseksi munakas, sitten tatit ja leipäsuikaleet. Ripottele tomaattikuutioita päälle ja mausta mustapippurilla<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-7491604255911112937?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-42298647124078237022010-10-06T21:50:00.004+03:002010-10-07T06:53:38.153+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKzFCfXC1_I/AAAAAAAAA5c/0PMUV0bAkAs/s1600/meri.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 301px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKzFCfXC1_I/AAAAAAAAA5c/0PMUV0bAkAs/s400/meri.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5525007489445320690" /></a><br /><br /><br />Pakkaan varusteita. Talvitakki, talvihousut, pipo, hanskat. Lista on samanlainen kuin lähtisin talvella hiihtämään. Kylmyyttä vastaan tarvitaan oikeanlaiset pukineet. Olen saanut kutsun, gastiksi tai oikeammin sepäksi eli kokiksi purjeveneeseen. Kokkaavalle retkeilijälle se sopii oikein hyvin. Purjehdimme Helsingistä Turkuun. <br /><br />Matkaan menee luultavasti kaksi päivää. Olemme silti varanneet aikaa koko retkeen kolme päivää. Mikään kiire meillä ei ole. <br /><br />Kirjoitin raaka-aineista listan kipparille, joita tarvitsemme retken ruokailuihin. Siitä tuli pitkä ja herkullinen. Merellä syödään aina hyvin. Sen tietää jokainen merimies – ja -nainen.<br /><br />Purjehtiminen on upeaa puhaa. Varsinkin syksyisin. Silloin meri heräilee leppoisten kesälaineiden jälkeen mahtaviksi vaahtopäiksi. Tyrskyävät aallot pärskivät vettä ja kaikkialla kohisee kuin kiehuvassa kattilassa. Tai niin ainakin retkeltä toivon.<br /><br />Visseli soikoon. Koko miehistö kannelle. Kaikki kolme. Nyt lähdetään.<br /><br />Niin, mikä on visseli Se on sumutorvi tai äänimerkki jota merellä käytetään aina tarpeen mukaan.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-4229864712407823702?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-77300345001740576982010-10-05T14:54:00.003+03:002010-10-06T09:55:11.529+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKsSJKG0ZpI/AAAAAAAAA5U/IEfKulTRvu4/s1600/tomaattisipulisalaatti.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKsSJKG0ZpI/AAAAAAAAA5U/IEfKulTRvu4/s400/tomaattisipulisalaatti.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5524529316441122450" /></a><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />Sekä:<br />1 pieni makea sipuli<br />kirsikkatomaatteja<br />pinaatinlehtiä<br />valkoviinietikkaa<br />mustapippuria myllystä<br />merisuolaa<br /><br />Pilko tomaatit neljään osaan. Pilko sipuli pieniksi kuutioiksi. Pese pinaatti ja suikaloi lehdet. Yhdistä ainekset ja sekoita joukkoon loraus valkoviinietikkaa. Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Tarjoa vaikka paistetun ahvenen ja herkkutatin kanssa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-7730034500174057698?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-66111585870049183352010-10-05T12:58:00.003+03:002010-10-05T12:59:28.393+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKr27PTDxuI/AAAAAAAAA5M/VKyNjKf2qIk/s1600/mustikkajogurtti.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 269px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKr27PTDxuI/AAAAAAAAA5M/VKyNjKf2qIk/s400/mustikkajogurtti.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5524499390502520546" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />kattilan tai kupin<br /><br />Sekä:<br />1-2 dl mustikoita<br />2 dl maustamatonta jogurttia<br />1 rkl tuoretta timjamia<br />½ sitruunan mehu<br />1 rkl sokeria<br /><br />Sekoita kaikki ainekset yhteen ja nauti.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-6611158587004918335?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-82919499149130070792010-10-04T11:29:00.000+03:002010-10-04T11:30:47.015+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKmQqOXOZWI/AAAAAAAAA5E/mRmT5MnMszE/s1600/havupuu+tee.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKmQqOXOZWI/AAAAAAAAA5E/mRmT5MnMszE/s400/havupuu+tee.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5524105473031038306" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />tai nuotin ja kattilan<br /><br />Sekä:<br />Muutama noin 7 cm <br />mittainen tuore kuusenoksa.<br />2 rkl hunajaa<br />0,5 l vettä <br /><br />Keitä pieniä oksia vedessä 10 minuuttia. Lisää hunaja. Nosta oksat ja neulaset vedestä ja nauti. Juoma on hyvää myös kylmänä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8291949914913007079?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-88549051429247977052010-10-03T15:07:00.002+03:002010-10-03T15:11:06.108+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKhyOwGaoyI/AAAAAAAAA48/qz0TN2y3ZY0/s1600/minttujoguerttia.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 261px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKhyOwGaoyI/AAAAAAAAA48/qz0TN2y3ZY0/s400/minttujoguerttia.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5523790540725461794" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />Retkikeittimen<br />Veitsen<br /><br />Sekä<br />2 dl maustamatonta jogurttia<br />omena siideriä<br />1 päärynä<br />1 rkl kuusenkerkkäsiirappia<br />10 mintunlehteä<br />1 rkl raesokeria<br />2 rkl pinjansiemeniä<br /><br />Hienonna mintunlehdet veitsellä. Sekoita lehdet ja raesokeri jogurtin joukkoon.<br />Paahda pinjansiemenet kevyesti vaalean ruskeiksi ja siirrä odottamaan. Paloittele päärynä ohuiksi lohkoiksi ja keitä lohkoja viisi minuuttia 1 dl:ssa siideriä. Lisää sekaan kuusenkerkkäsiirappi ja keitä vielä kaksi minuuttia. Nosta päärynät lautaselle ja lusikoi päälle minttujogurttia ja paahdettuja pinjansiemeniä. Koristele vielä mintunlehdillä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8854905142924797705?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-59237723186533368942010-10-02T12:10:00.003+03:002010-10-02T12:16:36.209+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKb3R6PuDAI/AAAAAAAAA40/z-eOCelPLts/s1600/taivas.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKb3R6PuDAI/AAAAAAAAA40/z-eOCelPLts/s400/taivas.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5523373880081517570" /></a><br /><br /><br />On lokakuun toinen päivä. Aamupäivä. Olen metsässä. Istahdan puun juurelle. Yöllä on ollut pakkasta. Nyt ilma lämpenee nopeasti. Aurinko paistaa.<br /><br />Katselen kahta koiraani jotka juoksentelevat ympäriinsä nokat maata nuuskien. Kuulen jostain korpin äänen.<br /><br />Kellahdan selälleni ja jään tuijottamaan Puiden latvoja ja sinistä taivasta. Hengitän syvään raikasta metsäilmaa. Tässä on hyvä olla. <br /><br />Äkkiä muistan sanat Leena Rahulan runosta: <br /><br />”Että muistaisi täällä jokainen miksi kukkaset kukkivat...<br />ja miksi pikku lintuset niin kirkkaasti laulavat. <br />Että...miksi aurinko paistaa, ja vedet välkehtivät,<br />miks metsät vihreät, siniset metsät <br />taivaita tähyävät”<br /><br />Nukahdan.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5923772318653336894?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-55990440035443659582010-09-30T18:08:00.002+03:002010-09-30T19:09:40.402+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKS2O3uHv7I/AAAAAAAAA4c/JWbqCEsjV_4/s1600/pinaattipasta.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKS2O3uHv7I/AAAAAAAAA4c/JWbqCEsjV_4/s400/pinaattipasta.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5522739409654890418" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br />leikkuualustan<br /><br />Sekä:<br />pastaa<br />kourallinen pinaatinlehtiä<br />2 rkl pinjansiemeniä<br />1 valkosipulinkynsi<br />1 dl oliiviöljyä<br />mustaleimajuustoa<br />suolaa<br /><br />Keitä pasta suolatussa vedessä. Hienonna valkosipuli ja pinjansiemenet veitsellä. Lisää sekaan oliiviöljy. Sekoita ja mausta suolalla. Sekoita lopuksi kypsä pasta ja pinnaatiseos yhteen. Veistä päälle juustolastuja ja nauti.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5599044003544365958?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-13396177163501085742010-09-29T00:25:00.007+03:002010-09-29T00:38:50.237+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKJd6PkUwOI/AAAAAAAAA4M/XJkAINx5VLo/s1600/syyskuu2010.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 311px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKJd6PkUwOI/AAAAAAAAA4M/XJkAINx5VLo/s400/syyskuu2010.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5522079348302332130" /></a><br /><br /><br />Sain meilin. Luin kolme kertaa viestin ennenkuin ymmärsin sen. Blogini on huomattu. Tai se on oikeastaan enemmän kuin huomattu. Olen tähän asti luullut ettei blogiani edes lueta. Silti nautin blogin kirjoittamisesta. <br /><br />Meilissäni luki näin: <br /><br /><span style="font-style:italic;">“Oivallinen blogisi on valittu Kuukauden ruokablogiksi!<br /><br />Tuulenhuminaa-blogi yhdistää ruoan ja luonnon: kaikki reseptit on luotu ulkoilmassa kokkaamista silmälläpitäen. Idea on hieno – suomalaisen ruokakulttuurin peruselementit pääsevät tämän blogin kautta oikeuksiinsa. Reseptit ovat toimivia ja kuvat johdattelevat luontokokemusten äärelle.<br /><br />Marja Innanen<br />pääsihteeri, suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma”<br /></span><br /><br />Luonto on kiehtonut minua aina. Puhdas aito luonto on myös hyvän ruoan kasvupaikka. Kun retkeilen, ihailen kasveja, eläimiä ja nautin olostani, siihen kuuluu olennaisesti myös ruoka. Eikä nautinnolliseen retkeen voi minun mielestäni kuulua pussitettu valmisruoka. Aito luonto vaatii aidot eväät.<br /><br />Hyvä ruoka valmistuu retkilläni hetkessä retkikeittimellä tai nuotiolla. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikä mitään kummempia kokkaustaitoja tarvita.<br /><br />Raaka-aineet on helppoa annostella ja pakata ennen retkeä valmiiksi pieniin kuljetusastioihin. Silloin pakkausjätettäkään ei synny. Myös luonto tarjoaa loputtomasti raaka-aineita, joilla voi maustaa ruokaa tai jopa valmistaa kokonaisia aterioita. <br /><br />Minä pidän nautinnoista. Luonto ja ruoka yhdessä ovat asioita joista minulle syntyy nautinto. Toivon että tarinani ja kokkailuni rohkaisisivat kaikkia lukijoitani nauttimaan luonnosta ja hyvästä ruoasta<br /><br />Kiitos lukijat. <br /><br />Kiitos suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma<br /><br />Ja vielä, eläköön luonto - kiitos ruoasta.<br /><br />petri<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1339617716350108574?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-77468791734775561502010-09-26T15:27:00.003+03:002010-09-30T19:11:20.700+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJ88Yo3Q0vI/AAAAAAAAA38/LXM_WxXmgNc/s1600/lammaskantt.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 287px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJ88Yo3Q0vI/AAAAAAAAA38/LXM_WxXmgNc/s400/lammaskantt.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5521198062163251954" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />nuotion<br />valurautapannun<br />(voit hyvin tehdä ruoan<br />myös retkikeiuttimellä)<br />veitsen<br />lusikan<br /><br />Sekä:<br />kourallinen tuoreita kanttarelleja<br />150 g lampaan sisäfilettä<br />purkki creme fraishea<br />1 tl kuivattua timjamia<br />voita<br />1 tomaatti<br />1 sipuli<br />suolaa<br /><br />Viipaloi file ohuiksi lastuiksi. Pilko sipuli pieneksi. Puhdista kanttarellit ja puolita. Paista kanttarelleja, sipuleita ja lammasta pannulla noin 5 minuuttia. Halkaise tomaatit kahdeksaan osaan ja poista niistä sisus. Kaada creme fraishe ja tomaatit pannulle lihan ja sienten sekaan. Lisää kastikkeen sekaan 1 tl kuivattua timjamia ja mausta suolalla. Tarjoa vaikka riisin kanssa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-7746879173477556150?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-13119758694126966932010-09-25T15:36:00.008+03:002010-09-25T15:50:25.506+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJ3s9EhlxHI/AAAAAAAAA30/Tu8C9ydWZ6c/s1600/KANTTARELLIT.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJ3s9EhlxHI/AAAAAAAAA30/Tu8C9ydWZ6c/s400/KANTTARELLIT.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5520829252156900466" /></a><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />Valmistun kohta erä- ja luonto-oppaaksi. Takana on kaksi vuotta iltaopiskeluja luokkahuoneessa, sekä viikonlopun retkiä luontoon. Opiskelu on ollut mielenkiintoista. Aluksi 500 eliölajin opetteleminen tuntui mahdottomalta ajatukselta, mutta innostus kasvoi koko opiskelun ajan ja oppimisprosessi oli loppujenlopuksi helppoa. Se tuli kuin itsestään.<br /><br />Voisin ajatella että samat opit olen saanut peruskoulussa biologian tunneilla. Ei ne silloin mieleen jäänyt. Aikaisemmin metsässä kulkiessani ja yöpyessäni olen lähinnä vain nauttinut olostani.<br /><br />Nyt pystyn tunnistamaan kasveja, sieniä, lintuja ja minulla on keinot opiskella niitä lisää, sillä luonnontuntemus on muutakin kuin pelkkää eliölajien nimeämistä.<br /><br />Metsässä oppii toki itsekin, ilman virallista opetusta, kun vain innostuu.<br /><br />Tunsin arvostusta kun jokin aika sitten minulta kysyttiin sienistä. Kerroin ylpeänä tietäväni että kanttarelliaika on ohi ja nyt on syyslajien vuoro. Perustin tietämykseni omaan kokemukseeni. En ole nähnyt kanttarelleja kuin alkukesällä. Viimeaikoina olen löytänyt lähinnä tatteja, haperoita ja rouskuja.<br /><br />Tänä aamuna kiertäessäni tuttua reittiä koirien kanssa hämmästyin. Polkumme varressa kasvoi kanttarelleja ja paljon. <br /><br />Juuri kun luulin olevani viisas, luonto yllättää minut täysin. Se ei koskaan toimi niinkuin oletan. Se muuttuu koko ajan.<br /><br />Huomasin myös että metsä aamuisin, hiljaisen kesän jälkeen, ei enää olekaan äänetön. Pikkulinnut ovat joukoittain palanneet visertelemään puihin. Kai se kuitenkin on merkki todellisesta syksystä. Muuttolinnut laulavat hyvästiksi pois lähtiessään.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1311975869412696693?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-1040104146822670942010-09-20T20:42:00.004+03:002010-09-20T21:08:12.086+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJedMzZFkvI/AAAAAAAAA3s/nDfA4Hhq3ao/s1600/kuu.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 294px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJedMzZFkvI/AAAAAAAAA3s/nDfA4Hhq3ao/s400/kuu.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5519052711645254386" /></a><br /><br /><br />Juoksen kuin hirvi. Harpon pitkiä askelia, hypin ja väistelen kiviä. Välillä jalat tikittävät kuin omepulone. Eteenpäin on pakko päästä. Iso oksa katkeaa otsaani, onneksi se tullut silmään. <br /><br />Autan käsilläni oksia pois edestäni. Metsä on nyt niin tiheää etten näe edes mihin seuraavalla askeleella astun.<br /><br />Äkkiä jalka pettää alta. Tunnen kaatuvani. Aika pysähtyy. Matka seisaalta alas on kuin hidastetusta elokuvasta. Olen kuin höyhen, joka leijuu hiljaa maata kohti. Mietin jo nousemista, vaikka olen vasta puolimatkassa alaspäin. Haparoin epätoivoisesti tukea jostain, turhaan. <br /><br />Mätkähdän paksuun sammaleeseen. En tunne kipua. En siis satuta itseäni. <br /><br />Housut kastuvat, takki kastuu, lakki kastuu. Mitä siitä. Ei minulla ole aikaa jäädä ihmettelemään. Nousen ylös paljon nopeammin kuin kaaduin. <br /><br />Jatkan matkaani, kuin pikajuoksia. Kiipean ylös jyrkää kalliota pitkin. Olen apina. Kädet ja jalat työskentelevät, vain yhtä päämäärää varten. Pitää päästä eteenpäin.<br /><br />Viimein pysähdyn. Olen perillä. Hengitän niin voimakkaasti, että minun pitää hekeksi painua kyyryyn ja ottaa tukea polvistani. Silmistäni valuu vesi. Tuntuu kuin sydän olisi korvissani. <br /><br />Minua alkaa naurattamaan. Tunne on ihan outo. Adredaliini virtaa veressäni vieläkin. Hyvän olon tunne valtaa hetkessä koko mielen ja ruumiini. <br /><br />Mihin minulla oli kiire. Sitä on vaikea selittää. Se tunne vain tuli yhtäkkiä ja se tunne sai minut valtaani. <br /><br />Täällä minä nyt olen. Täällä ylhäällä kalliolla. Lähempänä.<br /><br />Katson ylös haltioissani, täysikuu, siinä se taas on.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-104010414682267094?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-44171087518123017862010-09-20T17:36:00.002+03:002010-09-20T17:44:51.170+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJdzWxMom_I/AAAAAAAAA3k/nyCnobDzdpY/s1600/hernek.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJdzWxMom_I/AAAAAAAAA3k/nyCnobDzdpY/s400/hernek.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5519006703366478834" /></a><br /><br /><br /><br />Tarvitset<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />Sekä:<br />300-400 g öljyyn säilöttyjä herneitä<br />1/2 kuivattua timjamia<br />1/2 kuivattua oreganoa<br />1/2 kanaliemikuutio<br />2 salottisipulia<br />salamia<br /><br />Pilko sipuli pieneksi. Kaada säilötyistä herneistä loraus oljyä kattilaan. Lisää sekaan sipuli ja kuivattu timjami sekä oregano. Kuullota pari minuuttia. Lisää vettä puolilitraa. Valuta Herneistä loppu yöljy pois ja kaada herneet kattilaan. Lisää sekaan vielä puolikas kanalimeikuutio sekä pieneksi leikattu salami. Anna kiehua vähintään 20 minuuttia. Painele välillä lusikalla herneitä liiskaksi kattilassa kiehumisen aikana.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-4417108751812301786?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-54120527018648528782010-09-18T15:02:00.004+03:002010-09-29T13:27:16.581+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKMUMlKU-TI/AAAAAAAAA4U/SAcDl0QT9s0/s1600/perunas.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 281px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TKMUMlKU-TI/AAAAAAAAA4U/SAcDl0QT9s0/s400/perunas.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5522279774452775218" /></a><br /><br />Tarvitset:<br />veitsen<br />retkikeittimen<br /><br />Sekä:<br />10 kiinteää perunaa<br />3 salottisipulia<br />1 dl mustia kivettömiä oliiveja<br />1 dl oliiviöljyä<br />1 sitruunan mehu<br />suolaa<br />mustapippuria<br />1 rkl tuoretta timjamia<br />2 rkl tuoretta persiljaa<br />ryynimakkaraa<br /><br />Kuori, paloittele ja keitä perunat kypsäksi. Kuori sipulit ja sillpua pieneksi. Pilko timjami ja persilja. Pilko myös osa oliiveista penemmäksi. Sekoita kaikki ainekset yhteen. Kaada kaiken päälle vielä 1 dl oliiviöljyä sekä puserra sitruunasta mehu. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Tarjoa ryynimakkkaran kanssa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5412052701864852878?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-87925172460959343802010-09-17T19:52:00.001+03:002010-09-17T19:53:50.633+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJOc9sBPOEI/AAAAAAAAA3M/KuRfFqJVI0g/s1600/lohtajakurkkus.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJOc9sBPOEI/AAAAAAAAA3M/KuRfFqJVI0g/s400/lohtajakurkkus.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5517926552061294658" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />veitsen<br />nuotion<br />alumiinifoliota<br /><br />Sekä:<br />Lohta<br />2,5 dl paloiteltua kurkkua<br />2 rkl oliiviöljyä<br />2 rkl hienonnetua persiljaa<br />6 mustaa kivetöntä oliivia<br />1 iso tomaatti<br />2 tl balsamicoa<br />mustapippuria<br />suolaa<br /><br /><br />Kääri lohi alumiinipaperiin ja nosta lohi hiillokselle nahkapuoli alaspäin. Anna hautua 15 minuuttia. Nahka saa palaa, kala ei. Pilko kurkku pieniksi kuutioiksi. Poista tomaatista sisus ja pilko malto kuutioiksi. Pilko mustat oliivit pieneksi. Pilko vielä persilja pieneksi. Sekoita vihannekset ja oliivi ja kaada sekaan 2 rkl oliiviöljyä seka 2 tl balsamicoa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8792517246095934380?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-39502037396855687442010-09-15T14:38:00.004+03:002010-09-29T21:54:01.368+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJCw59A2CPI/AAAAAAAAA3E/_X6l6tLpR64/s1600/pastakeitto.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TJCw59A2CPI/AAAAAAAAA3E/_X6l6tLpR64/s400/pastakeitto.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5517104053205993714" /></a><br /><br /><br />Vettä sataa. Ei haittaa. Bongasin klassisen italialaisen keiton jota tarjoillaa New Yorkissa aina uudenvuodenpäivänä. Ajattelin testata miten se sopii retkelle sateiseen suomalaiseen syksyyn. Ja sopiihan se, täydellisesti. Helppoa kuin mikä. Kokonaisvalmistusaika viisi minuuttia.<br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br /><br />Sekä:<br />150 g täytettyä pastaa (tortellini esim)<br />1/2 l kanalientä<br />4 rkl kuivaa valkoviiniä<br />1 rkl tuoretta silputtua persiljaa<br />mustapippuria myllystä<br /><br />Kiehauta kanaliemi ja keitä siinä pasta ohjeen mukaan. Lisää lopuksi sekaan viini ja persilja sekä mustapippuri. Nauti.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3950203739685568744?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-33707448062939107272010-09-12T20:18:00.001+03:002010-09-12T20:26:50.063+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TI0NVMim0wI/AAAAAAAAA28/g25qD8kldBw/s1600/luumuaja+uuvijuustoa.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 300px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TI0NVMim0wI/AAAAAAAAA28/g25qD8kldBw/s400/luumuaja+uuvijuustoa.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5516079776393515778" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />veitsen<br /><br />sekä:<br />pala uunijuustoa<br />tuoreita luumuja<br />mintun lehti<br />kuusenkerkkäsiirappia<br />kanervan kukkia koristeeksi<br /><br />Posta luumuista kivet ja pilko hedelmäliha neljään osaa. paloita uunijuusto kuutioiksi. Sillpua mintun lehti. Sekoita kaikki keskenään. Valuta päälle kuusenkerkkäsiirappia. ja koristele lopuksi kanervan kukilla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3370744806293910727?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-51994836611426819692010-09-11T21:28:00.000+03:002010-09-11T21:29:19.502+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIvKeLjAONI/AAAAAAAAA20/Ek4Qje_LbHY/s1600/valo.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 293px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIvKeLjAONI/AAAAAAAAA20/Ek4Qje_LbHY/s400/valo.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5515724788489795794" /></a><br /><br /><br />Nousin normaaliin aikaan. Puoli seitsemältä aamulla ja lähdin tutulle lenkille koirien kanssa. Ilma oli viileä ja maassa oli usvakerros. Aurinko teki nousuaan metsän takaa. <br /><br />Kävelimme pellolle. Paikoitellen aurinko teki sumun todella kirkkaaksi, häikäisevän kirkkaaksi.<br /><br />Katselin juoksentelevia koiria. Ne hengittivät ulos paksua höyryä. Auringon valoa vasten ne olivat kuin höyrykoneita.<br /><br />Siinä valossa oli jotain tuttua. Valo näytti lämpimän keltaiselta. Sellaista valoa aurinko tekee syksyisin, ainakin noustessaan ja laskiessaan. <br /><br />Valo sai kaiken näyttämään lämpimältä. Se oli kuin muistutus menneestä kesästä.<br /><br />Kesä on nyt ohi. On alkusyksy. Lehdet kellastuvat parhaillaan puissa. Heinät on pelloilta puitu. Muuttolinnut lentävät etelään.<br /><br />Syksy tuntuu aina yhtä kaihoisalta. Syksy on kuin loppu. Mikään muu vuodenaika ei tunnu yhtä lopulliselta. Ei edes uusivuosi.<br /><br />Kohta talojen piipuista nousevat paksut savupatsaat, silloin on jo pakkasta.<br /><br />Väitän, ainakin itselleni, että tunnistaisin syksyn pelkän valon perusteella. Tai sitten minä kuvittelen. Jokatapauksessa aurinkogvalo ei minään muuna vuodenaikana näytä yhtä keltaiselta. <br /><br />Seison hetken ihan hiljaa. Pidätän hengitystäni. Tämä on kaiken loppu ja alku. Se johtuu auringon valosta. Ihmeellinen valo.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5199483661142681969?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-25584568537134170702010-09-10T22:09:00.002+03:002010-09-10T22:10:57.779+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIqCqrxRJXI/AAAAAAAAA2s/lXfJHdn5aHU/s1600/tuore+tattisalaatti.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIqCqrxRJXI/AAAAAAAAA2s/lXfJHdn5aHU/s400/tuore+tattisalaatti.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5515364363484079474" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />veitsen<br /><br />sekä:<br />1 herkkutatti <br />pala uunijuustoa<br />nuoria voikukan lehtiä<br />balsamicoa<br /><br />Poita tatista pillistö. Paloittele tatti sekä muut ainekset ja sekoita ne yhteen. Ripottele päälle balsamicoa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-2558456853713417070?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-45590763595837637332010-09-07T13:09:00.001+03:002010-09-07T13:12:26.371+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIYPynff5nI/AAAAAAAAA2g/rqpa2zbuCE0/s1600/matsutakealku.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 280px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIYPynff5nI/AAAAAAAAA2g/rqpa2zbuCE0/s400/matsutakealku.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5514112156030723698" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />sekä:<br />1 keskikokoinen matsutake (männyntuokusuvalmuska)<br />1 valkosipulin kynsi<br />1 tl pilkottua rosmariinia<br />1 tl kuvattua rakuunaa<br />1 tl ruohosipulisilppua<br />oliiviöljyä<br />sormisuolaa<br /><br />Paloittele sieni siivuiksi. Purista valkosipuli veitsellä kasaan ja paloittele myös se pieneksi. Leikkaa rosmariini pieneksi silpuksi. Paista paloiteltuja sieniä, valkosipulia, rosmariinia ja rakuunaa oliviiöljyssä noin minuutin verran. Nosta lautaselle ja ripottele päälle hieman sormisuolaa sekä pieneksi silputtu ruohosipuli.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-4559076359583763733?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-81797394977688133472010-09-06T16:02:00.000+03:002010-09-06T16:03:25.230+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TITmcOemPII/AAAAAAAAA2Y/hW4m42ML9go/s1600/matsutake.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TITmcOemPII/AAAAAAAAA2Y/hW4m42ML9go/s400/matsutake.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5513785216405486722" /></a><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />sekä:<br />1 keskikokoinen matsutake <br />(männyntuokusuvalmuska)<br />0,5 l vettä<br />tuoretta korianteria<br />suolaa<br /><br />Paloittele sieni siivuiksi. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja mausta suolalla sopivaksi. Keitä sieniä kaksi minuuttia. Sekoita joukkoon silputttuja koriantrinlehtiä ja annostele keitto lautaselle. Kaada mukaan myös lientä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8179739497768813347?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-17782047193330568102010-09-05T16:56:00.001+03:002010-09-05T16:58:39.080+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIOhwr6FmRI/AAAAAAAAA2Q/5f5-05ZFvfk/s1600/tattipasta.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIOhwr6FmRI/AAAAAAAAA2Q/5f5-05ZFvfk/s400/tattipasta.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5513428226623772946" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br />raastimen<br /><br />Sekä<br />spaghettia<br />1 herkkutatti<br />ruohosipulia<br />1 cashewpähkinä<br />1 tuore valkosipulin kynsi<br />suolaa<br />oliiviöljyä<br /><br />Keitä pasta suolatussa vedessä kypsäksi ja kaada vesi pois. Lorauta sekaan tilkka oliiviöljyä ja sekoita. Pilko sieni ja paista hetki oliiviöljyssä. Muserra valkosipuli ja leikkaa se pieneksi. Lisää valkosipuli sienten joukkoon. Sekoita nyt kaikki ainekset pastan sekaan. Ripottele päälle pilkottua ruohosipulia ja raastettua cashewpähkinää.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1778204719333056810?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-91979613955293339132010-09-03T12:08:00.003+03:002010-09-03T12:16:27.831+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIC8Bq3GvjI/AAAAAAAAA2I/6gJR7aqEw6c/s1600/p_ryn_spaghetti.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TIC8Bq3GvjI/AAAAAAAAA2I/6gJR7aqEw6c/s400/p_ryn_spaghetti.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5512612680772795954" /></a><br /><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />Sekä:<br />spaghettia<br />1 päärynä<br />pala homejuustoa<br />vajaa kourallinen erilaisia pähkinöiä<br />kevätsipulia<br />mustapippuria<br />suolaa<br /><br />Keitä pasta suolatussa vedessä lähes kypsäksi. Kaada vesi pois ja lisää joukkoon paloiteltu homejuusto sekä pilkottu sipuli ja pähkinät. Sekoita ja mausta mustapippurilla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-9197961395529333913?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-31108357082719330282010-09-02T11:27:00.003+03:002010-09-02T11:30:51.863+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TH9gH3WRCYI/AAAAAAAAA14/nhLVHbgRYwM/s1600/poimija.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TH9gH3WRCYI/AAAAAAAAA14/nhLVHbgRYwM/s400/poimija.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5512230157157468546" /></a><br /><br /><br />Koiraihmiset ovat kovia ulkoilijoita. Heidän on pakko olla, sillä koiran on päästävä ulos tekemään tarpeensa. Minutkin koirat patistavat ulos päivittäin. <br /><br />Ainakin yksi ulkoilulenkki päivässä on minulla ja koirilla vähän pidempi. Silloin menen metsään. Kuljemme usein samaa polkua pitkin jonka olemme vuosien kuluessa tehneet. Se on tuttu ja turvallinen, pimeässäkin. <br /><br />Joskus poikkeamme polulta hieman syrjään. Ja aina silloin lenkillä kokee jotain ihan uutta. Kasvit muuttuvat kaiken aikaa vuodenaikojen vaihtuessa. Marjat kypsyvät ja jossain kohtaa aika on otollinen sienille.<br /><br />Kiersimme juuri tutun lenkin. Poikkesimme tiheässä kuusikossa metsään. Kuivan kesän jälkeen sammaleen peitämä maa kuitenkin tuntui paikoitellen märältä. Kärpässieniä näkyi sielllä täällä. Sitten yhtäkkiä edessäni maassa näkyi tummanruskea pyöreä sienen lakki. Pomin sen ja hämmästyin ilokseni. Herkkutatti. <br />Kohta näin toisen ja hetken kuluttua minulla oli niitä syli täynnä. <br /><br />Mietin asiaa jonka joku joskus on todennut - palkan eteen pitää tehdä töitä, muuten se on liian helppoa. <br /><br />Olen kulkenut metsässä elämänäni aikana satoja kertoja. Viime kesänä aloitin tosissani etsimään sieniä, enkä löytänyt juuri mitään, vaikka ilma oli sienille viime syksynä otollinen. Olisiko silloin ollut liian helppoa löytää kaikki sienet.<br /><br />Nyt kuivan kesän jälkeen, ei sieniä pitäisi edes olla. Mutta täällä niitä on. <br /><br />Saanko minä nyt palkkani. Kuka tahansa voi mennä metsään ja tehdä samanlaisen löydön. Minulle ei vain niin ole koskaan käynyt. <br /><br />Levitin löytämäni tatit puutarha pöydälle ja ihmettelin miten monta sieniretkeä olen tehnyt ja palannut tyhjin käsin.<br /><br />Ihailen juuri saalisistani ja hyräilen lastenlaulua - jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3110835708271933028?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-978927080501166852010-08-30T19:55:00.002+03:002010-08-30T19:57:08.610+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/THviri_N5TI/AAAAAAAAA1w/o4QEu-UvFEQ/s1600/sienest%C3%A4j%C3%A4nleip%C3%A4.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/THviri_N5TI/AAAAAAAAA1w/o4QEu-UvFEQ/s400/sienest%C3%A4j%C3%A4nleip%C3%A4.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5511247806772143410" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />morttelin<br />veitsen<br /><br />Sekä<br />sieniä (tässä herkkutatti)<br />10 cashew pähkinää<br />halloumi-juustoa<br />1 pieni sipuli<br />oliiviöljyä<br />maalaisleipää<br />persiljaa<br />suolaa<br />valkopippuria<br />voita<br /><br />Pilko sipulit ja sienet sekä paista ne voissa. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Viipaloi halloumijuusto ja paista viipaleet molemmin puolin. Murskaa huhmarella cashew pähkinät. Leikkaa viipale maalaisleipää ja levitä päälle oliiviöljyä. Lisää seuraavaksi paistettu juusto ja sienisipuli silppu leivän päälle. Lopuksi ripottele pintaan vielä pähkinärouhetta ja persiljaa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-97892708050116685?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-50817308949569960582010-08-27T17:39:00.003+03:002010-08-27T17:52:06.073+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/THfO0S3oNRI/AAAAAAAAA1o/BKXvBJaO9kA/s1600/tattipannu.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/THfO0S3oNRI/AAAAAAAAA1o/BKXvBJaO9kA/s400/tattipannu.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5510100066924770578" /></a><br /><br /><br />Nopean sieniretken lämmin ruoka.<br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />sekä:<br />valmiita lihapullia<br />makkaraa<br />1 kananmuna<br />1 vastapoimittu herkkutatti<br />suolaa<br />valkopippuria<br />voita<br /><br />Paloittele makkara ja lihapullat sekä paista ne lämpimiksi. Pilko tatti ja paista se erikseen voissa ruskeaksi. Mausta sienet suolalla ja valkopippurilla. Lopuksi paista vielä kananmuna ja mausta suolalla. Tarjoa kaikki yhdessä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5081730894956996058?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-28129034677592940272010-08-26T23:45:00.001+03:002010-08-27T00:05:49.474+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/THbSgogk71I/AAAAAAAAA1Y/hDzh2ksuNac/s1600/min%C3%A4.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 300px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/THbSgogk71I/AAAAAAAAA1Y/hDzh2ksuNac/s400/min%C3%A4.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5509822652206083922" /></a><br /><br /><br />Istun tietokoneen ääressä ja mietin. <br /><br />Ulkoilin ja retkeilin viimevuonna ihan älyttömän paljon. En yrittänyt mitään ennätystä. Enkä edes kisaillut kenekään kanssa, en edes itseni kanssa. Ulkoilin silkasta ulkonaolemisen ilosta.<br /><br />Päätin lopulta kirjoittaa kokemuksistani kirjan. Ihan vain muistoksi, ja vaikka jos joku innostuisi ajatuksistani ja lähtisi myös ulos luontoon, nauttimaan. <br /><br />Ulkoilu ja retkeily ei ole raskasta. Ei edes väsyttävää. Mutta kirjoittaminen on. Ja tietokoneen ääressä istuminen. Kun kirjoitat viimeisen sanan ja päätät julkaista kirjoituksesi kaikkien nähtäväksi, yhdeksi kokonaisuudeksi, kirjan muodossa. Se on raskasta - ainakin minun mielestäni.<br /><br />Minä osaan retkeillä. Tiedän sen. Osaan nauttia luonnosta ja kokata siellä ruokaa. Osaan olla hiljaa ja kunniottaa luontoa. Mutta haluaisin osata myös jakaa kokemuksiani, siten että ne innostaisivat muitakin. Sillä ilo ja hyvät kokemukset eivät yksin tunnu miltään.<br /><br />Kun retkeilee ja haluaa opastaa toisia, kannustaa, tulee väkisinkin jossain vaiheessa miettineeksi sitä, että sanat ja ohjeet joita kertoo, ovat tietoa. Eikä tieto saisi koskaan olla väärää. <br /><br />Silti innostuneisuus, kova halu, tiedon jakamisen ilo, voivat joskus viedä keskittymiskyvyn. Tieto ei enää olekaan totta, vaan siihen tulee epähuomiossa virhe.<br /><br />Virheitä sattuu tekijälle - niin sanotaan. Silti virheen tekeminen harmittaa. varsinkin silloin kun sitä ei voi oikaista.<br /><br />Kuuntelin juuri ystäväni Eve Mantun ohjelmaa radio ykköseltä. Eve pohtii siinä elämän yllätyksellisyyttä. Sitä, että kukaan ei voi oikeasti hallita elämää. Pidin ohjelmasta. Pidin siitä niin paljon, että halusin lainata ohjelman otsikon omaan ajatuksenvirtaani.<br /><br />Olen yrittänyt paljon ja huomaannut vajaavaisuuteni. Olen ollut vahva todennut kuinka heikko olen. Olen tiennyt ja lopulta tajunut luulleeni. Olen kirjoittanut oikein ja tehnyt virheen. Olen ollut tyyni ja rauhallinen ja huomannut että "elämä yllättää aina" Varsinkin silloin kun odottaa kaiken olevan hyvin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-2812903467759294027?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-4700936093286886722010-08-25T13:27:00.000+03:002010-08-25T13:28:08.326+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/THTwMHz9i3I/AAAAAAAAA1Q/Y9oSe1ksT4I/s1600/ohrapunajuuri.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 256px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/THTwMHz9i3I/AAAAAAAAA1Q/Y9oSe1ksT4I/s400/ohrapunajuuri.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5509292335227046770" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />Retkikeittimen<br />Vettä keittämiseen<br />Terävän veitsen<br /><br />Lisäksi:<br />suolaa<br />2 dl ohrasuurimoita<br />1,5 kasvisliemikuutiota<br />2 punajuurta (säilöttyjä tölkistä)<br /><br />Keitä ohra kasvisliemessä lähes kypsäksi. Pilko punajuuret suikaleiksi ja lisää ohran sekaan. Anna hautua vielä 10 minuuttia välillä sekoittaen.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-470093609328688672?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-35946549433149513262010-08-15T18:06:00.004+03:002010-08-15T18:11:44.646+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TGgCs6C0ExI/AAAAAAAAA1I/RT_I61oefOM/s1600/lampaat.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 292px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TGgCs6C0ExI/AAAAAAAAA1I/RT_I61oefOM/s400/lampaat.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5505653514978988818" /></a><br /><br /><br />Kesä on ollut liian kiireinen. Kaikki aikani on mennyt kirjani valmistumista jännittäen. Olen päivittänyt ainoastaan facebook sivuani<br /><br />http://www.facebook.com/pages/Nautintoja-luonnossa<br /><br />Nyt kirja on valmis. Uusia blogimerkintöjäkin on aika pikkuhiljaa aloitella.<br /><br />petri<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3594654943314951326?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-29216511309849869252010-07-12T16:12:00.002+03:002010-07-12T16:13:02.192+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TDsU0nI91bI/AAAAAAAAA04/G5_d3yT-T48/s1600/rasvatyyni.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TDsU0nI91bI/AAAAAAAAA04/G5_d3yT-T48/s400/rasvatyyni.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5493007064600794546" /></a><br />Kajakin melaa rikkoo veden pinnan. Meri on täysin tyyni, kuin jäässä. Aurinko paistaa helteisesti pilvettömältä taivaalta ja lämmintä on lähes kolmekymmentä astetta. Olen merellä, saaristossa, väyläreittien ulkopuolella. <br /><br />Tänne eivät monetkaan veneilijät tule, sillä matalikkoja ja kareja ei ole merkitty merimerkein. Siksi melominen tällaisissa paikoissa on mielekkäämpää, turvallisempaa.<br /><br /><br /><br />Jokainen melan veto liuttaa minua vedenpintaa pitkin. Liun sulavasti, lähes äänettömästi, kuin hylje. Silmiä kirveltää. Olen tainut poltaa ne auringossa. Seuraava varjoisa paikka, saaressa, on parin tunnin päässä.<br /><br />Haahkaparvi lentää suoraa minua kohti. Ne muuttavat suuntaa ja väistävät. Meriharakka lentää ohi. <br /><br />Teen muutaman voimakkaan vedon melalla ja annan kajaakin liukua vedenpintaa pitkin. On käsittämättömän kuuma. Kastelen käsiäni vedessä ja yritän viilentää vedellä otsaani.<br /> <br /><br />Kajakin keula kolahtaa hiljaa rantakallioon. Nousen ylös ja astun kuumalle kalliolle. Ilma on vieläkin helteinen. Merivesikin tuntuu lämpimältä. Riisuudun ja pulahdan pikaisesti uimaan. Vesi on kirkasta. Pohja erottuu vielä metrien päässä rannasta, vaikka tässä on jo syvää. <br /><br />Nousen vedestä ja pukeudun. Kallioisia ja korkeita saaria näkyy jokapuolella ympärilläni. Tämä on välisaaristoa. Vähän kauempana alkaa ulkosaaristo, siellä saaret pienenevät ja muuttuvat puuttomiksi. Siellä voisi nähdä hylkeitäkin.<br /><br />Istahdan taas kajakkiini ja jatkan matkaani. Näen joutsenia ja pari merimetsoa. Muutama tunti vielä melomista. Sitten olen perillä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-2921651130984986925?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-48940536131848233192010-07-07T22:13:00.000+03:002010-07-07T22:14:18.616+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TDTR-NDJNqI/AAAAAAAAA0w/342YqAZmCkc/s1600/mysteerijahti.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TDTR-NDJNqI/AAAAAAAAA0w/342YqAZmCkc/s400/mysteerijahti.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5491244712256419490" /></a><br /><br /><br />Mysteerijahdin nähtiin purjehtivan Airistolla. Vaatimaton valkoinen purjevene lähti Satavan saarelta alkuviikolla. Vene on arvoiden mukaan ehkä kymmenen tuhannen euron arvoinen. Siinä on vaatimattomat makuutilat neljälle. Pieni pentteri ja isohko istuinlaatikko veneen takakannella. <br /><br />Veneessä ei ole mitään sähkötoimisia luksuslaitteita. Vain muutama sisävalo kulkuvalojen lisäksi, sekä petroolilämmitin ja muutama kaappi tararoiden säilytystä varten. <br /><br />Tätä jahtia, venettä, ei voi missään, eikä millään tavalla verrata nykyajan luksusjahteihin. Se ei pärjää sisätilojen toimivuudessa eikä siinä ole edes seisomakorkeutta.<br /><br />Silti jahti on enemmän kuin rahalla voi saada. Purjehtiminen sillä on merielämys. Kaikki veneen hallintalaitteet vaativat ihmisvoimia. Kovalla tuulella veneen ohjauspinnaa saa pidellä tosissaan käsissään, kulkusuunnan oikeana pitämiseksi. Tuuli tuivertaa kasvoihin koko ajan venettä ohjatessa, ja jos sataa, kastuu veneen kippari varmasti, sillä sateelta suojassa venettä ei voi ohjata. Ja mikäli kartanluku ei onnistu on turha edes yrittää suunnistaa pelkän onnen varassa, sillä veneessä on vain kompassi.<br /><br />Jahdin kippari ja matkustajat ovat niin lähellä luontoa, merta, kuin veneellä voi merellä olla. Jokainen, pienikin aalto tuntuu veneen rungossa vavisuttaen hieman venettä. kovemmalla tuulella veneen purjeita on reivattava käsin pienemmäksi.<br /><br />Silti jahti on oikea purjevene. Sellainen vene, joka vaatii käyttäjältään merimiestaitoja. Kykyä ennakoida tuulta ja aaltojen liikkeitä. Tuulen aiheuttaman sorron ja kompanssin erannon tuntemista. Kokemusta oikeanlaisen ankkuripaikan löytämisessä. Ja merimisäännösten tuntemista. <br /><br />Nyt tämä "mysteerijahti" on palannut taas kotisatamaansa. <br /><br />Retki tälläisella jahdilla on aina rentouttava. Se vie voimia juuri oikealla tavalla käyttäjiltään. Meri ilma väsyttää. Tuuli ja aurinko ahavoittavat kasvoja. Tunne että keikkuu vielä kotonakin jää muistoksi muutamaksi tunniksi.<br /><br />Purjehtiminen on kivaa. Ja mitä enemmän sen eteen on tehtävä töitä, sitä enemmin sitä voidaan kutsua purjehtimiseksi. Jahteja ja kokemuksia on monenlaisia.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-4894053613184823319?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-70874339498762014772010-07-05T15:00:00.003+03:002010-07-05T15:04:36.860+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TDHJ4qJN7vI/AAAAAAAAA0o/19Fae_eMVCg/s1600/teltat.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 305px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/TDHJ4qJN7vI/AAAAAAAAA0o/19Fae_eMVCg/s400/teltat.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5490391395964153586" /></a><br /><br /><br />Olen ollut ihan sanaton jo kuukauden. Kirjani saattaminen painoon on vienyt kaiken voimani. En ole jaksanut ajatella mitään.<br /><br />Kouluistakin alkoivat lomat jo kauan sitten. Lapset ovat pyörineet pihalla ja ihmetelleet tekemisen puutetta. <br /><br />Heinäkuun alussa alkoi tapahtumaan. Kotipihallemme tuli ensin yksi kaveri teltan kanssa. Sitten kohta toinen ja hetken kuluttua lapsia oli jo kaksitoista. Kävi ilmi että omat lapseni olivat kutsuneet luokkakavereitaan kotiimme kolmen päivän leirille. Hiljainen ja vähän tylsäkin arki muuttui hetkessä täydeksi vilinäksi. Ei sillä, ettei täällä ihmisiä muutenkin asustaisi. Nyt niitä oli hetken aikaa yhteensä kuusitoista, joista kaksitoista 10-11 vuotiaita.<br /><br />Lapset pelasivat jalkapalloa, pesäpalloa ja saunoivat. Käytiin uimassa hiekkakuopilla polkupyörillä. Pelattiin korttipelejä ja juostiin nurmikolla sadettajan alla. IItaisin pihallamme olevassa ladossa oli disco ja yöt nukuttiin tietenkin teltoissa. Minun tehtäväkseni jäi lopulta vain ruoan laitto. <br /><br />Olenhan minä ruokaa tehnyt, mutta kuudentoista ihmisen ruokailut olivat minullekin ihan jotain käsittämätöntä. Sillä aikaa kun valmistelin ruokaa, lapset joivat odottaessa kolme litraa mehua. Ruoan ja juoman kulutus oli jotain käsittämätöntä. Silti kaikki meni hyvin, jopa viimeisenä aamuna jolloin paistettin lättyjä aamiaiseksi.<br /><br />Lapset ovat ihmeellisiä. juuri kun kuvittelet ettei niiden elämään mahdu muuta kuin videopelejä ja puhelimella viestittelyä, ne tulevat ja järjestävät itse ohjelmineen kavereilleen leirin. <br /><br />Tosissani väitän että jos leiri-idea olisi ollut minun. Olisin tuskaillut ja suunnitellut. Miettinyt ja laskenut. Säätänyt ja organisoinut itseni uuvuksiin. Nyt minä vain olin ja ihailin kaiken sujumista. Ei mitään ennakko odotuksia. Ei väkinäisiä aikatauluja. Koko leiri lasten itse suunnittelemana. <br /><br />Minulla ei juuri aikaa jäänyt osallistua peleihin, mutta silti tunsin kuuluvani mukaan. Oli ihailtavaa seurata sitä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja yhteishenkeä joka lasten keskuudessa vallitsi.<br /><br />Mietin leirin loppuvaiheessa sitä, olivatko lapset viihtyneet. Tokaisin vitsinä että, "en jaksa enää" johon yksi leiriläisistä minulle iloisesti sanoi "me voitaisiin olla kaikki sinun lapsiasi". Nauroin ja lisäsin että, "ei ikinä!"<br /><br />Kyllä se taisi olla kiva leiri.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-7087433949876201477?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-37901936467680596992010-05-23T17:55:00.002+03:002010-05-23T17:57:05.133+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S_lB3xg_u8I/AAAAAAAAA0g/BHnuJKQwdic/s1600/italpyttip.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S_lB3xg_u8I/AAAAAAAAA0g/BHnuJKQwdic/s400/italpyttip.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5474479248485891010" /></a><br /><br /><br />tarvitset:<br />retkikeittimen<br /><br /><br />Sekä:<br />200 g spagettia<br />2 kanafilettä<br />3 rkl pähkinäseikoitusta<br />suolaa<br />timjamia<br />mustapippuria myllystä<br />oliiviöljyä<br />rucolaa<br />parmasaaniraastetta<br /><br />Keitä pasta lähes kypsäksi suolatussa vedessä ja siirrä sivuun odottamaan. Ålä kaada vettä pois niin pasta pysyy lämpimänä kunnes paistat kanan. Paloittele kanat ja paista. Hieman ennen kuin kanat ruskistuvat kaada joukkoon pähkinät sekä pilkottu timjami ja anna niiden lämmetä kanojen seassa. Kaada nyt vesi pastasta pois ja lisää pastan joukkoon välitömästi kanat ja pähkinät. Raasta reilusti joukkoon parmesaania ja sekoita. Annostele lautaselle ja jauha päälle mustapippuria. Tarjoile tuoreen rucolan kanssa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3790193646768059699?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-54722087467714775242010-05-21T09:15:00.002+03:002010-09-29T22:55:18.798+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S_YlKaqZtHI/AAAAAAAAA0Y/BVHPZ5bnaHk/s1600/halloumileiv%C3%A4t.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 264px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S_YlKaqZtHI/AAAAAAAAA0Y/BVHPZ5bnaHk/s400/halloumileiv%C3%A4t.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5473603258001503346" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br /><br />Sekä<br />halloumi-juustoa<br />auringossakuivattuja tomaatteja<br />tuoretta basilikaa<br />1 dl tomaattimurskaa<br />1 tl suolaa<br />1 tl rouhittua mustapippuria<br />1 rkl kanelia<br />tuoretta patonkia<br /><br />Pilko juusto ja paista ruskeaksi. Sekoita suola, mustapippuri sekä kaneli ja lisää ne auringossakuivatettujen tomaattien kanssa tomaattimurskan sekaan. Tarjoa kaikki tuoreen patongin päällä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5472208746771477524?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-60533531565295869282010-05-13T19:50:00.000+03:002010-05-13T19:51:06.361+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S-wt9bmnlsI/AAAAAAAAA0Q/s5TdxeTdj6o/s1600/nuotiopullaa.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 264px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S-wt9bmnlsI/AAAAAAAAA0Q/s5TdxeTdj6o/s400/nuotiopullaa.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5470798180753315522" /></a><br /><br /><br />Tervitset:<br />valurautapadan<br />nuotion<br /><br />Sekä:<br />3 dl vehnäjauhoja<br />1/2 tl kardemummaa<br />2 rkl sokeria<br />3 rkl rusinoita<br />1 tl leivinjauhetta<br /><br />Sekoita 2 dl vehnäjauhoja ja muut ainekset yhteen. Lisää vettä ja vaivaa kunnes saat kuohkean taikinan. Kaada loput jauhot valurautapadan pohjalle. Kumoa taikina jauhojen päälle ja nosta pata hiilloksen yläpuolelle. Pane padan kansi väärinpäin padan päälle ja nosta siihen kuumia hiiliä. Kääntele pataa aika ajoin. Paista noin 15 minuuttia ja tarjoa lämmin pulla hunajan kanssa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-6053353156529586928?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-85731998134454817792010-05-06T17:48:00.002+03:002010-05-06T17:48:52.404+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S-LWzVUuquI/AAAAAAAAA0A/K7XIB4tweDk/s1600/lohikeitto.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S-LWzVUuquI/AAAAAAAAA0A/K7XIB4tweDk/s400/lohikeitto.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5468169074966964962" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />Sekä:<br />uusia perunoita<br />1 porkkana<br />1 kalaliemikuutio<br />1 sipuli<br />nokare voita<br />lohta<br />kermaa<br />merisuolaa<br />jauhettua mustapippuria<br /><br />Lohko perunat, porkkana ja sipuli. Kuullota niitä voissa hetki. Lisää vesi ja keitä kaikki kypsiksi. Lisää joukkoon paloiteltu lohi. Anna hautua pari minuuttia kunnes lohi kypsyy. Kaada joukkoon kermaa. Mausta suolalla ja pippurilla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8573199813445481779?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-91633136487528479552010-05-05T20:54:00.003+03:002010-05-05T20:55:33.476+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S-Gw-A_FO6I/AAAAAAAAAz4/Appl5A7AdLs/s1600/kallenkaviaarileip%C3%A4.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S-Gw-A_FO6I/AAAAAAAAAz4/Appl5A7AdLs/s400/kallenkaviaarileip%C3%A4.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5467846002067454882" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />näkkileipää<br />kallenkaviaaria<br />rucolaa<br />sipulia<br /><br />Pilko sipuli pieneksi. Puserra kallenkaviaaria näkkärille ja ripottele päälle sipulia ja rucolaa. Nauti.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-9163313648752847955?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-30037756376299415622010-04-27T10:47:00.007+03:002010-04-27T10:54:19.069+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S9aWySY9yuI/AAAAAAAAAzw/l8r6iP8Yf0g/s1600/DSC_0053.JPG"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S9aWySY9yuI/AAAAAAAAAzw/l8r6iP8Yf0g/s400/DSC_0053.JPG" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5464720988534852322" /></a><br /><br /><br />Kävelen kotini takana avautuvassa metsässä. Olen löytänyt sieltä pienen palan koskematonta metsää. Ehkä sellaista ei enää täältä pitäisi voida edes löytää. Metsät ovat tehokkaan metsänhoidon jäljiltä väljiä, harvaan kasvavia mäntyjä tai muita viljeltyjä puita täynnä. Ei koskemattomia metsiä enää ole.<br /><br />Nyt olen kuitenkin pienessä metsikössä, jonka maaperä on kauttaaltaan pehmeää sammalta. Kuusten latvat nousevat kahteenkymmeneen metriin. Paikoin puita kasvaa niin tiheään, että niitä pitää väistää eteenpäin kulkiessa.<br /><br />Ilma on kosteaa. Puista tippuu päälleni vesipisaroita ja koko metsä on täynnä lintujen laulua ja naurua. Kuulen veden solinaa. Aurinko paistaa puiden lomasta. Ilma on raikasta, täynnä happea. Puiden oksilla roikkuu naavaa. Tämä paikka tuntuu epätodelliselta.<br /><br />Olen kuullut iäkkäämpien ihmisten kertomuksia luonnosta. Kuinka vesi merissä oli ennen kirkasta. Kuinka ahvenruoho ja rakkolevä oli yleinen vesikasvi. Kaislikoitakin oli vähemmän. Tarinat kuulostavat lähes epätodellisilta tähän päivään verrattuna. Vai kultaako aika vain muistot.<br /><br />Metsistä tällaisia tarinoita harvemmin kuulee. Silti on helppoa kuvitella että joskus metsätkin näyttivät erilaisilta, juuri tällaisilta jossa nyt olen. Ei ollut suuria metsäkoneita jättämässä jälkiä. Puista kaadettiin vain se mitä omiksi tarpeiksi tarvittiin. Nykyään metsätkin näyttävät ihmisten muokkaamilta, niinkuin merikin. <br /><br />Mietin, tuleeko minulla koskaan olemaan jotain kerrottavaa tuleville sukupolville. Oikeastaan toivon että ei. Sillä jos aikaa kuultaa muistot ja minä kehun metsien kauneutta vuosien kulutua, silloin meillä ei ole enää metsiä.<br /><br />Toivon että metsänomistajat ja päättäjät ymmärtävät luonnon arvon muutenkin kuin rahassa mitattuna. Koskemattomat metsät, pienetkin, ovat enemmän kuin rahalla voi saada.<br /><br />Olisi hienoa, jos tämä löytämäni koskematon metsäpalsta, kuin pelastuslautta metsien alkuperäislajeille, joskus kymmenien tai satojen vuosien kuluttua yhtyisi suurempaan luonnontilaan jätettyyn metsään, oikeaan aarnimetsään.<br /><br />Jatkan matkaani eteenpäin. Metsä muuttuu kuivaksi kangasmetsäksi. Kuulen vaimeaa kähinää ja kohta edessäni kalliolla seisoo metso soitemella. Se puolustaa reviiriään kuin maanomistaja. Pitää minua uhkaajana puolisoilleen. Väistän. <br /><br />On huhtikuun loppu. Kohta on kesä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3003775637629941562?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-21996857255674098242010-04-26T20:10:00.003+03:002010-04-26T20:13:36.402+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S9XJTmZBqYI/AAAAAAAAAzo/mcGU_ESCkTY/s1600/muikut.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S9XJTmZBqYI/AAAAAAAAAzo/mcGU_ESCkTY/s400/muikut.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5464495061444176258" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeitimen<br /><br />sekä:<br />pieniä friteerattuja muikkuja<br />4 isoa jauhoista perunaa<br />korvasientä<br />voita<br />suolaa<br /><br /><br />Puhdista korvasienet ja keitä niitä runsaassa vedessä 2 x 10 minuuttia. Huuhtele sienet keittokertojen välillä ja vaihda vesi puhtaaseen ennen toista keittämistä. Kuori perunat ja keitä ne suolatussa vedessä kypsiksi. ÄLÄ KÄYTÄ KORVASIENIEN KEITINVETTÄ! Muusaa perunat ja sekoita joukkoon voi. Mausta suolalla. Pilko kahteen kertaan ryöpätyt korvasienet ja sekoita muusiin. Tarjoa friteerattujen muikkujen kanssa (sain nämä muikut valmiina kalastajalta).<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-2199685725567409824?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-981447286923861732010-04-23T14:47:00.002+03:002010-04-23T14:51:01.360+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S9GJnzvdkHI/AAAAAAAAAzg/p1HPUAvT8_g/s1600/kuivaliha.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S9GJnzvdkHI/AAAAAAAAAzg/p1HPUAvT8_g/s400/kuivaliha.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5463299139974303858" /></a><br /><br /><br />Tee tämä kotona ja nauti retkellä.<br /><br />Tarvitset:<br />Kuivurin tai uunin<br /><br />sekä:<br />Rakaa lihaa. Itse käytin lampaan ulkofilettä.<br /><br />Leikkaa fileestä noin 5 mm paksusisia siivuja. Laita siivutetut lihat suolalla maustettuun veteen ja siirrä jääkaappiin yöksi. Voit marinoida lihat myös erilaisilla marinaadeilla. Nosta lihat seuraavana päivänä vedestä ja pyyheliinalla. Pujota lihat varrastikkuihin roikkumaan (Yhteen tikkuun mahtuu useampi liha). Aseta tikut uunin ritilälle siten että lihat roikkkuvat vapaasti. Säädä uuni 50 asteeseen ja anna lihojen kuivua ruskeaksi noin 4-5 tuntia. Jos sinulla ei ole kiertoilmauunia, jätä uunin luukku hieman auki.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-98144728692386173?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-35309041150330684072010-04-12T08:25:00.001+03:002010-04-12T08:27:32.787+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S8KvPKlK3CI/AAAAAAAAAzY/-z-FsRhTC44/s1600/parsaa.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S8KvPKlK3CI/AAAAAAAAAzY/-z-FsRhTC44/s400/parsaa.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5459118373399616546" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />Sekä:<br />Valkoista parsaa (kypsää ja säilöttyä)<br />Tummia linssejä (tölkistä veteen säilöttyjä)<br />1 rkl rosmariinia<br />1 valkosipulinkynsi<br />1 pieni punasipuli<br />2 dl kanalientä<br />150 g pekonia<br /><br />Pilko pekoni ja paistas pekoni kypsäksi ja lisää sekaan pilkottu sipuli, rosmariini ja valkosipuli. Anna hautua pari minuutia. Valuta linsseistä vei ja kaada muiden joukkoon. Lisää 2 dl kanalientä ja kuumenna kunnes kiehuu. Asettele parsat lautaselle (säilötyt ovat kypsiä) ja annostele päälle valkosipuli-rosmariini linssejä. ja syö.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3530904115033068407?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-12380557879898304152010-04-07T19:35:00.002+03:002010-04-07T22:50:26.066+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7y0XiEXv3I/AAAAAAAAAzQ/8T1rYkTgsP4/s1600/hotplate.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7y0XiEXv3I/AAAAAAAAAzQ/8T1rYkTgsP4/s400/hotplate.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5457435164841328498" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br /><br />Sekä:<br />kiinankaalia<br />pala porkkanaa<br />pala fenkolia<br />keltaista paprikaa<br />pieni pala tuoretta chiliä<br />tuoreita pinaatinlehtiä<br />broccolia<br />kevätsipulia<br />2 rkl fish saucea<br />1 tl chilitahnaa<br />currya<br /><br />Pilko porkkana, fenkoli ja broccoli ja keitä niitä 5 minuuttia ja valuta vesi pos. Kaada toiseen kattilaan 2 rkl fish saucea 1 tl chilitahnaa. pilko sipuli paprika, pieni pala chiliä (ota siemenet pois) ja paista sosta 2 minuuttia käännellen. lisää jokkoon keitetyt vijhannekset, pinaatinlehdet sekä kiinankaali. Kääntele kunnes kaikki ovat kuumenneet. tarkista maku ja nauti.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1238055787989830415?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-75779762904974442742010-04-07T16:07:00.003+03:002010-04-07T16:27:43.766+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7yIS5ZUJVI/AAAAAAAAAzI/JAxy4Y8W7yY/s1600/pt.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7yIS5ZUJVI/AAAAAAAAAzI/JAxy4Y8W7yY/s400/pt.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5457386706692220242" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />Retkikeittimen<br /><br />Sekä Malaisleivän viipaleita<br />150 g pakasteherneitä<br />100 g uutta parsaa<br />kevätsipulia<br />nokare voita<br />suolaa ja pippuria myllystä<br /><br />Poista parsasta kova pää ja keitä parsa ja herneet kypsäksi. Paahda leivät kauniin ruskeaksi. Paista vielä nopeasti voissa pilkottu kevätsipuli, keitetyt parsat ja herneet. Mausta suolalla ja pippurilla. tarjoa paahdettujen leipien päällä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-7577976290497444274?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-92121582103978444992010-04-04T13:51:00.002+03:002010-04-04T13:56:16.800+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7hvY3pPa8I/AAAAAAAAAzA/fyt5f84j9Js/s1600/paattistenjoki.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7hvY3pPa8I/AAAAAAAAAzA/fyt5f84j9Js/s400/paattistenjoki.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5456233421603826626" /></a><br /><br /><br />Lumet sulavat. Pienet ojat täyttyvät hetkessä oikeiksi joiksi. Kolmen kilometrin päässä kodistani virtaa muutama metriä leveä oja, jonka nimi on Paattistenjoki. Nyt siitä on taas tullut hetkessä sulamisvesien myötä joki. Se ei ole kovin puhtaan oloinen, sillä kaikkien lähipeltojen salaojat laskevat jokeen ja vesimäärä joessa on melko pieni. Joki mutkittelee jostain pohjoisesta läpi Paattisten keskustan ja yhtyy alempana Aurajokeen. <br /><br />Päätin laskea jokea kanootillani nyt kun se on mahdollista. Katsoin kartasta matkan. Noin 10 kilometriä sopisi muutaman tunnin retkeilyyn. <br /><br />Kohta istuin kanootissa ja meloin hiljalleen ruskeaa jokea alajuoksulle päin. Joki teki välillä lähes 180 asteen käännöksiä ja virtaus muuttui paikoin hekessä melkein pieniksi koskiksi. Toiseen suuntaan melominen olisi ollut mahdotonta.<br /><br />Päivä oli ollut melko harmaa, eikä nytkään aurinkoa tahtonut nähdä. Harmaassa ilmassa joki näytti edelleen ojalta. Välillä vierelläni kellui muoviputkenpätkiä ja muuta roskaa. tuli vastaan yksi lasten rantapallokin.<br /><br />Joki mutkittelin peltojen välissä ja välillä se virtasi pienten metsikköjen läpi. Välillä taas virta johdatti minut pienien siltojen alitse. Pari siltaa oli vain metallisia rumpuputkia ja jouduin lähes makaamaan kanootissani alittaessani niitä. Kauniit romanttiset vanhat kivisillat olivat kaukana niiden mielikuvista.<br /><br />Kaksi kertaa jouduin rantautumaan isomman virtauksen vuoksi ja vetämään kanoottiani rannalla. Toisessa kohtaa joki putosi lähes kaksi metriä kymmenen metrin matkalta isojen kivien lomitse.<br /><br />Mietin jokea laskiessani sitä, missä kulkee hyvän maun raja retkeilyssä. Oma kanottiretkini nyt kun muistutti enemmän lasten kiellettyjä oja leikkejä. Itsekin joskus kolmekymmentävuotta sitten leikin styroxilautoilla juuri tällaisissa paikoissa. Nyt "leikin" ojassa kanootilla.<br /><br />Kolmen tunnin melontaretki ei ollut kaikkia aisteja hivelevä. Kokemus se silti oli. Ja taatusti lähiretkeilyä. Omistan on kanootin, vaikka lähin järvi sijaitsee 15 kilometrin päässä. Paattistenjoki virtaa kolmen kilometri päässä.<br /><br />Olen retkeillyt maalla, soilla, järvissä, ilmassa, metsissä... ja nyt olen retkeillyt Paattistenjoessa - ojassa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-9212158210397844499?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-61728239511974418622010-04-02T23:00:00.003+03:002010-04-02T23:11:18.339+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7ZNwHvoLwI/AAAAAAAAAy4/Pecf7pt1_HE/s1600/joki.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7ZNwHvoLwI/AAAAAAAAAy4/Pecf7pt1_HE/s400/joki.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5455633487713808130" /></a><br /><br /><br />Tulen juuri lenkiltä koirien kanssa. Ulkona oli lämmintä melkein kymmenen astetta. Auringossa vieläkin enemmän. Mietin miten yhtäkkiä, päivä kuun vaihtumisesta, tuntuu siltä kuin maaliskuun loppuminen olisi sulkenut talven johonkin oven taakse. <br /><br />Istun tietokoneen ääreen ja googletan sanan huhtikuu.<br /><br />Huhtikuu on saanut nimensä metsätöistä jolloin havupuukaski eli huhta kaadetaan. On myös väitetty että sana juontaisi juurensa ruotsinkielen sanasta fuktig joka tarkoittaa kosteaa. Se nimi tuntuu ainakin tällähetkellä pitävän paikkansa, sillä juuri nyt lumien sulaminen on huipussaan ja ojat täyttyvät ääriään myöden vedestä.<br /><br />Huhtikuun latinankieleinen nimi on aprilis, joka tulee verbistä aperio ja tarkoittaa avata. Monet kukat kukkivatkin heti lumien lähdettyä ja koivujen silmut alkavat aueta kuun loppupuolella. Perhoset häräilevät. Talviunta nukkuvat nisäkkäät nousevat pesistään ja metsä täyttyy hetkessä lintujen laulusta.<br /><br />Huhtikuu on myös pöllöjen kiima-aikaa, ja esimerkiksi lehtopöllöt huhuilevat ahkerasti huhtikuisina öinä, Etelä-Suomessa huhuilu alkaa usein jo maaliskuulla. Myös sammakoiden kututapahtuma tapahtuu Etelä-Suomessa huhtikuulla. Sammakot aloittavat kudun kuun alkupuolella lammikoiden tulviessa lumien sulamisvesistä ja rupikonnat ja viitasammakot vasta kuun lopulla.<br /><br />Huhtikuun päivän pituus on suunnilleen sama kuin elokuussa. Yöt ovat selvästi pimeitä vielä, mutta myös lyhyempiä kuin päivät.<br /><br />Huhtikuussa säät ovat tyypillisesti kaikkialla Suomessa usein aurinkoisia, sillä talvipakkasten jälkeen pohjolan ilmasto on kuiva, ja kovia tuuliakaan ei huhtikuussa juuri esiinny. Vuorokausien keskilämpötila nousee eniten kuun lopulla, jolloin toisinaan koetaan melko korkeitakin päivälämpötiloja, öiden pysyessä kylminä, alentaen keskilämpötilaa.<br /><br />Niin se on. Huhtikuu on jo kevättä. Kohta on kesä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-6172823951197441862?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-16037007496644847732010-03-30T12:51:00.004+03:002010-03-30T12:59:13.988+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7HKQbE1YGI/AAAAAAAAAyw/W6_F7_MN214/s1600/ilves.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S7HKQbE1YGI/AAAAAAAAAyw/W6_F7_MN214/s400/ilves.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5454363007217131618" /></a><br /><br /><br />Maapallo on vanha. Miljoonia vuosia. Lajit ovat kehittyneet ja sopeutuneet aina kulloiseenkin ajanjaksoon. Ilmasto on muuttunut. Joitain lajeja on kuollut sukupuuttoon ja uusia on risteytymällä syntynyt. Yhteistä koko toiminnalle on luonnollisuus. <br /><br />Luonto itse säätelee ja johtaa uusitumistaan. Luonto karsii ja vahvistaa. Muutosprosessi luonnossa vie usein satoja, jopa tuhansia vuosia.<br /><br />Ihminenkin on osa luontoa, Ihminenkin on kehittynyt ja muuttunut ajan myötä. On tutkimuksia ja uskomuksia siitä, millaisia me ihmiset olimme kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Tutkimus on tärkeätä. Silti minulle tärkeämpää on tämä hetki ja se millaisena näen juuri nyt maapallon, luonnon, ihmisen.<br /><br />Muutama vuosikymmen sitten ihmiset elivät omavairaistaloudessa. kaikki mitä tarvittiin, tuotettettiin itse. Ihminen itse oli tuottaja ja kuluttaja. Luonto merkitsi siinä ihmiselle paljon. Siitä oli kiinni usein koko hyvinvointi, elämä.<br /><br />Nykyajan ihminen on muuttunut lähes kokonaan kuluttajaksi. Kaikki tarvittavat hyödykkeet ostetaan. Itse ei tehdä juuri mitään. Luonto on tullut vieraaksi, sillä luontoa ei enää tarvita kuten ennen. Nyt luonto usein on vain talouskasvun väline, raaka-aine.<br /><br />Ihminen on muuttunut hallitsijaksi. Mikään muu ei ole tärkeätä kuin oma hyvinvointi. Kaikki mikä estää tai uhkaa hyvinvoinnin kehitystä pitää hävittää.<br /><br />Näin toimiessaan ihminen kaivaa itselleen kuoppaa, johon vielä putoaa.<br /><br />Luonto kokonaisuudessaan on ainoa oikea ja aito asia jota pitää kuluttamisen sijaan vaalia ja suojella. <br /><br />Puhutaan riistanhoidosta ja metsänhoidosta, vaikka minun mielestäni voisimme puhua elämän säätelystä, tappamisesta ja luonnon tuhoamisesta maksimaalisen talouskasvun edistämiseksi.<br /><br />On pelottavaa miten muovi syrjäyttää aidon luonnon. Minulle se että joku näyttää joltain, ei riitä, Sen pitää myös tuoksua, tuntua ja olla elävä, niinkuin luonto on<br /><br />Me ihmiset emme omista luontoa. me olemme täällä vain käymässä. <br /><br />Jokainen laji maapallolla on yhtä tärkeä. Eikä ole oikeutettua että ihminen säätelee halujensa mukaan elämää, jota se ei omista.<br /><br />Sillä on vain yksi ainoa oikea luonnollinen luonto tai sitten sitä ei kohta ole.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1603700749664484773?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-62292304341634385722010-03-22T14:02:00.000+02:002010-03-22T14:03:29.114+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6dcYzEKFbI/AAAAAAAAAyo/txTiu1ZecgA/s1600-h/punajuurisalaatti.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 270px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6dcYzEKFbI/AAAAAAAAAyo/txTiu1ZecgA/s400/punajuurisalaatti.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5451427455049536946" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />kattilan/syvän astian<br /><br />Sekä<br />200 g savukalaa<br />2 säilöttyä punajuurta tölkistä<br />2 dl kermaviiliä<br />2 rkl balsamiviiniketikkaa<br />suolaa<br />mustapippuria myllystä<br />ripaus sokeria<br />silputtua basilikaa<br />salaatin lehtiä<br /><br />Poista kalasta ruodot ja paloittele se. Paloittele punajuuret lohkoiksi. Sekoita punajuuret, osa kalasta, kermaviili, silputtu basilika ja balsamiviinietikka. Mausta suolalla, jauhetulla mustapippurilla ja ripauksella sokeria. Anna maustua hetki ja nauti.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-6229230434163438572?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-26179708318136825732010-03-20T15:26:00.001+02:002010-03-20T15:28:05.715+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6TNSBFjK5I/AAAAAAAAAyg/Pk6SttWcDMM/s1600-h/kiuasmakkaraa.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6TNSBFjK5I/AAAAAAAAAyg/Pk6SttWcDMM/s400/kiuasmakkaraa.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5450707158438194066" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />foliota<br />saunan<br /><br />Sekä:<br />raakamakkaraa,<br />bratwurstia<br />chorizoa<br />ja lammasmakkaraa<br /><br />Kääri makkarat alumiinifolioon. Aseta folionyytti kiukaan päälle ja sytytä kiukaan pesä. Anna hautaua noin tunnin verran, välillä käännellen nyyttiä. Nauti tuoreen salaatin kanssa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-2617970831813682573?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-51799516191504699352010-03-19T19:07:00.001+02:002010-03-19T19:08:35.471+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6OvjRPiiUI/AAAAAAAAAyY/tj5YifFTg4Q/s1600-h/caesarsalaatti.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6OvjRPiiUI/AAAAAAAAAyY/tj5YifFTg4Q/s400/caesarsalaatti.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5450392994507295042" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />raastimen<br /><br />Sekä:<br />150 g kylmäsavulohta<br />parmesaania<br />rucolaa<br />rooman salaattia<br />2 kananmunaa<br />tölkkiparsaa<br />1 dl oliiviöljyä<br />loraus kuohukermaa<br />valkopippuria<br />suolaa<br />1 rkl punaviinietikkaa<br /><br />Keitä kananmunia 4 minuuttia. Kuori varovasti ja erottele valkuinen ja keltuianen eri astioihin. Vispaa keltuiaiset, öljy sekä punaviinietikka sekaisin. Lisää joukkoon loraus kermaa. Raasta sekaan parmesaania ja mausta suolalla ja valkopippiruilla. Paloita valkuainen. Sekoita salaatti kastikkeen kanssa ja nauti<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5179951619150469935?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-7714177489037986762010-03-18T23:11:00.002+02:002010-03-18T23:13:44.262+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6KXOwG585I/AAAAAAAAAyQ/hA3fEP8MTGg/s1600-h/katkarapu.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6KXOwG585I/AAAAAAAAAyQ/hA3fEP8MTGg/s400/katkarapu.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5450084778759549842" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />sekä:<br />200 g katkarapuja<br />5 kirsikkatomaattia<br />1 dl majoneesia<br />2 rkl hienonnettua tilliä<br />1 rkl siruunamehua<br />merisuolaa<br />maalaisleipää<br />tuoretta valkosipulia<br />rucolaa<br /><br />Pilko tomaatit pieneksi ja poista niistä siemenet. Sekoita katkaravut, majoneesi tomaatit, sitruunamehu ja tilli. Leikkaa maalaisleivästä siivuja.Pilko valkosipuli ja kuumenna voissa. paista leivät nopeasti voissa ja valkosipulissa. tarjoa raputartarin ja rucolan kanssa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-771417748903798676?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-31446827568425632572010-03-18T09:23:00.003+02:002010-03-18T09:30:04.544+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6HWNFx9nkI/AAAAAAAAAyI/eUbu5wo2WQw/s1600-h/tilhi.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 286px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6HWNFx9nkI/AAAAAAAAAyI/eUbu5wo2WQw/s400/tilhi.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5449872544473390658" /></a><br /><br /><br />Tilhen päässä on huomiota herättävä töyhtö. Yleisväri on ruskea, siivissä on valkeat juovat. Pyrstön kärki on keltainen. Sukupuolet ovat lähes samanväriset, joskin naaraan väritys on hieman himmeämpi. Pituus on 18–21 cm, siipien kärkiväli 35 cm ja paino 54 (40–64) grammaa. Äänet: Vaimea, helisevä ”sirrr”, mikä kuuluu lennossa ja puussa parven levätessä.<br /><br />Suomessa tilhi pesii pohjoisessa, pesimäkantamme on keskimäärin 20 000 paria. Talvisin tilheä tavataan etelämpänäkin. Ne vaeltavat talvisin paikkakunnalta toiselle pihlajanmarjatilanteen mukaan. Marjojen loputtua muutto voi jatkua joskus jopa Välimeren maihin saakka.<br /><br />Tilhi asustaa havu- ja sekametsäissäsekä puistoissa ym. asutetuissa alueilla. Se viihtyy pesimäaikana erityisen hyvin vanhoissa havumetsissä.<br /><br />Pesä on havupuun oksalla lähellä runkoa, tavallisesti muutaman metrin korkeudella maasta. Se on rakennettu risuista, jäkälistä ja sammalista, sekä vuorattu karvoilla ja höyhenillä. Muninta alkaa yleensä kesäkuun alkupuolella. Naaras munii 4–7, tavallisesti 5 munaa, joita sitten hautoo 14–15 vrk. Koiras voi hautoa toisinaan. Molemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä 15–19 päivän ikäisinä, ja poikueet liikkuvat aluksi perhekunnittain.<br /><br />Tilhi syö kesällä hyönteisiä, talvella marjoja. Marjaravintoon siirrytään heti marjojen kypsyttyä, ensin variksenmarjaan. Myös keväällä pääosa tilhen ravinnosta tulee talvehtineista marjoista. Tilhi voi syödä myös omenia ja etelämpänä muitakin hedelmiä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3144682756842563257?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-29876501752904581452010-03-18T08:50:00.002+02:002010-03-18T08:54:23.877+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6HODkZXHRI/AAAAAAAAAyA/_EzXU_ZImvw/s1600-h/siika.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S6HODkZXHRI/AAAAAAAAAyA/_EzXU_ZImvw/s400/siika.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5449863584799989010" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br /><br />Sekä:<br />siikafileitä<br />voita<br />suolaa<br />valkopippuria<br />ohuita piparjuurilastuja (vuole terävällä veitsellä tuoreesta piparjuuresta)<br />turetta rucolaa<br />tuoretta rosmariinia<br /><br />Sulata voi ja pilko sekaan rosmariinin lehtiä. Paista siikafileet voissa molemmin puolin noin 3 minuuutia. mausta suolalla ja valkopippurilla. Paista piparjuurilastuja voissa kunnen ne ruskistuvat. mausta suolalla. Tarjoa ruoka rucola pedillä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-2987650175290458145?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-90811471782645567672010-03-14T22:00:00.008+02:002010-03-14T22:25:51.813+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S51ENpvm3uI/AAAAAAAAAx4/rkYVCGDKklI/s1600-h/j%C3%A4lki%C3%A4.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S51ENpvm3uI/AAAAAAAAAx4/rkYVCGDKklI/s400/j%C3%A4lki%C3%A4.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5448586125522689762" /></a><br /><br /><br />Istun tietokoneen ääressä. Viimeistelen retkeä. Kirjaan ylös mahdollisia riskejä joita en aikaisemmin ole osannut huomioida ja merkitsen ne ylös turvallisuussuunitelmaan. <br /><br />Tunnen maaston. Tulostan alueesta kuitenkin kartat ja piirrän niihin valmiiksi lähtöpaikan ja määränpään, sekä reitin jota pitkin retki kulkee. Merkitsen karttoihin myös leiripaikan koordinaatit.<br /><br />Pakkaan reppuuni omat varusteeni ja lisäksi ylimääräistä narua, ylimääräisen makuualustan ja muutamia erikoistarvikkeita, vain varalta. <br /><br />Kertaan mielessäni vielä reitin, sen vaikeimmat ja haastavimmat kohdat, sekä arvioin ajan, jonka retki tulee viemään. <br /><br />Lopuksi katson vielä sää tiedotuksen. Sitten meilaan viimehetken ohjeet retken osallistujille ja menen nukkumaan. <br /><br />Huomenna ei ole enää aikaa suunnitella. Huomenna yövymme teltoissa, maastossa jossa sudet elävät ja kuuntelemme yön ääniä. <br /><br />Ja huomenna, minä olen opas.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-9081147178264556767?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-43148484021769766632010-03-07T23:26:00.005+02:002010-03-07T23:44:50.493+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S5Qc-2m4y9I/AAAAAAAAAxw/5r_9Db6pLfI/s1600-h/n%C3%A4kym%C3%A4.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S5Qc-2m4y9I/AAAAAAAAAxw/5r_9Db6pLfI/s400/n%C3%A4kym%C3%A4.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5446009715533859794" /></a><br /><br /><br />Aurinko paistaa. Raskas rinkka selässäni hiertää olkapäitäni. Hiihdän hitaasti eteenpäin keskellä suurta meren selkää, joka nyt on jäässä. Olen matkalla Konungskäriin, Suomen eteläisimpään autiotupaan. <br /><br />Jäätä on helposti kolmekymmentä senttiä allani. Siellä täällä valkoinen lumi jään päällä on muuttunut vetisen harmaaksi. Se johtuu kuulemma nousuvedestä.<br /><br />Hetken kuluttua sukseni alkavat painua jäähän. Vesi virtaa suksieni päälle. Pelästyn, enkä tiedä mitä tehdä. Peruuttaminen tuntuu mahdottomalta. Lisään vauhtia etenemiseeni ja toivon että jää kestää. Kohta olen taas valkoisen lumen päällä. <br /><br />Pakkanen on kovettanut lunta niin että sen alla saattaa paikoin olla vettä kaksikymmentäkin senttiä. Varsinainen jää on vasta lumen ja veden alla. <br /><br />Kierrän pahimmat kohdat. Silti sama toistuu vielä muutaman kerran. <br /><br />Kahden ja puolen tunnin hiihtämisen jälkeen saavun perille. Tupa on tyhjä ja kylmä. Kestäisi turhan kauan saada se lämpimäksi, joten päätän yöpyä teltassani.<br /><br />Kiipeän viereisen saaren korkeimmalle kohdalle. Täältä näen etelään ja länteen, ainakin kymmenen kilometriä, sillä kallio jolla olen on parikymmentä metriä korkea. Tässä on hyvä paikka teltalleni.<br /><br />Hetken kuluttua pimeys laskeutuu ja taivas täyttyy miljoonista tähdistä. Täällä pimeys on todellista sillä kaupungin valoja ei ole lähelläkään. On vain vettä ja pieniä saaria vailla sähkövaloa.<br /><br />Keitän teevettä lumesta. Juon sen ja asetun nukkumaan. Yhtäkkiä jännitys valtaa mieleni. Vesi suksieni päällä päivällä, tuntuu vasta nyt pelottavalta. Auringonpaisteessa kaikki oli jotenkin helpompaa ja turvallisemman tuntuista. Mitä jos vesi nousee yön aikana niin etten pääse täältä pois. Mietin sitä ainakin tunnin, kunnes nukahdan.<br /><br />Aamulla avaan jännittyneenä teltan oven ja katson kauas meren jäälle. Se näyttää samalta kuin eilen. Oikeastaan lumen jään päällä pitäisi olla nyt vahvempaa, sillä yöllä oli pakkasta ainakin viisitoista astetta. <br /><br />Aurinko on juuri nousemassa ja minä viipyilen vielä hetken makuupusissani istuen ja katselen näkyä joka kohta on vain sanoinkuvamattoman kaunis kuva muistissani.<br /><br />Ei tänne näin talvella moni rahvas eksy, mietin. Tämä on Konungskär.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-4314848402176976663?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-51429834936436496962010-03-07T13:42:00.014+02:002010-03-07T22:46:52.118+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S5OReYkn8UI/AAAAAAAAAxo/zO1G9rDTGH0/s1600-h/teltta2.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S5OReYkn8UI/AAAAAAAAAxo/zO1G9rDTGH0/s400/teltta2.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5445856325599228226" /></a><br /><br /><br />Kuvia on monenlaisia. Usein kuitenkin, kun puhutaan kuvista, tarkoitetaan valokuvia. <br /><br />Valokuva voi olla hyvin tarkka dokumentti jostain tapahtuneesta, tai sitten se voi olla vain kuva muiden kuvien joukossa, niinkuin monet ottamamme valokuvat usein ovat. Valokuvia ihastellaan ja ihmetellään. Voidaan sanoa että kuvat ovat hienoja, tai sitten niitä voidaan pitää epäonnistuneina. <br /><br />Onko sillä merkitystä, onko kuva hieno, tärähtänyt tai muuten vain epäonnistunut? <br /><br />Valokuva on parhaimmillaan sellainen joka viestii tunnelmaa. Kuva joka vie katsojan siihen tilanteeseen jota kuva esittää. Minulle parhaimpia ja hienoimpia valokuvia ovatkin melkein puolivahingossa otetut kuvat. Kuvat joissa kuvan kohde ei ole valmistautunut kuvattavana olemiseen. Silloin kuvaan tallentuu aitoa teeskentelemätöntä elämää. <br /><br />Paras valokuva ei olekaan minulle vuoden kaunein luontokuva tai joku muu kilpailun voitanut kuva. Yhtä, parasta ja kauneinta valokuvaa ei minun mielestäni voi edes valita. Ei myöskään parasta valokuvaajaa. <br /><br />Parhaat kokemukset ja tilanteet syöpyvät muistiin, eikä niitä voi, tai usein edes ehdi kuvata. Tällaiset muistikuvat ovat muistoja, mielikuvitusta, tunnelmaa ja syvää mukana elämisen tunnetta. Hyviä ja kauniita, täydellisiä kuvia jää mieliimme päivittäin ilman kameraakin.<br /><br />Onnistunut valokuva voi kuitenkin muistuttaa ja johdattaa katsojan lähelle tällaista tunnelmaa. Eikä kuvan tarvitse olla edes teknisesti onnistunut. Tunne on tärkein. <br /><br />Hyvään valokuvaan ei aina tarvita ammattivalokuvaajaa, sillä loppujen lopuksi, jokainen meistä itse, on aika usein parhaan kuvan ottaja.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5142983493643649696?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-52489173942125326212010-03-03T14:00:00.001+02:002010-03-03T14:03:06.425+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S45PyTioetI/AAAAAAAAAxg/k1dl-cei3Bo/s1600-h/valijaluumut.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S45PyTioetI/AAAAAAAAAxg/k1dl-cei3Bo/s400/valijaluumut.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5444376725195094738" /></a><br /><br /><br />Tarvitset<br />retkikeittimen<br />veitsen<br />haarukan<br /><br />Sekä:<br />1 vanilijatanko<br />3 persikkaa<br />3 luumua<br />1 dl sokeria<br />1 rkl sitruunamehua<br /><br />lisäksi:<br />2 dl creme fraishea<br />1 rkl tomusokeria<br />1 rkl vanilijasokeria<br />mintun lehtiä<br /><br />Halkaise hedelmät ja poista niistä kivet. Pane kattilaan vettä noin 5 dl. Halkaise vanilijatanko ja kaavi toisesta puolikkaasta siemet veteen. Lisää veteen myös 1 dl sokeria ja sitruunan mehu. Keitä hiljaa kunnes hedelmät ovat ihan pehmeitä, noin 8 minuuttia.<br /><br />Sekoita greme fraishen joukkoon sokerit ja toinen puoli vanilijatangon sienmenistä. <br /><br />Tarjoa hedelmät creme fraiche expresin kanssa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5248917394212532621?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-34638928877759155662010-03-02T12:55:00.002+02:002010-03-02T12:57:42.599+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S4zuzMYwdwI/AAAAAAAAAxY/RfyM42RudpU/s1600-h/kasvis+quesadillat+ja+hernepyre.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S4zuzMYwdwI/AAAAAAAAAxY/RfyM42RudpU/s400/kasvis+quesadillat+ja+hernepyre.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5443988612849891074" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />Retkikeittimen<br />Veitsen<br />Leikkuulaudan<br />Haarukan<br /><br />Sekä quesadiloihin:<br />Pieniä tortilloja<br />paprikaa<br />punaista chiliä<br />punasipulia<br />juustoraastetta<br />ruohosipulia<br /><br />Leikkaa sipuli ja paprika viipaleiksi. Viiploi vielä pikkurillinpään kokoinen pala chiliä pieneksi siivuksi. Leikkaa myös ruohosipuli silpuksi. Aseta yksi tortilla paistipannulle ja ripota tortillan päälle juustoraastetta sekä asettele päälle pilkotut vihannekset. Ripottele kaiken päälle vielä lisää juustoraastetta ja sitten pane toinen tortilla kaiken päälle. Paista molemmin puolin kunnes juusto on sulanut.<br /><br />hernesoseeseen:<br />200 g pakasteherneitä<br />2 rkl oliiviöljyä<br />15 tuoretta mintun lehteä<br />2 rkl sitruunamehua<br />suolaa<br />rucolaa<br /><br />Keitä herneitä pienessä tilkassa suolattua vettä kunnes herneet pehmenevät. Sammuta tuli. Pilko mintunlehdet pieneksi ja kumoa soseen joukkoon. Kaada sekaan vielä 2 rkl oliiviöljyä sekä 2 rkl sitruunamehua. Painele seos haarukalla niin muusiksi kuin haluat. Mausta suolalla.<br /><br />Tarjoa herenesose ja quesadillat yhdessä rucolan kanssa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3463892887775915566?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-88175961131197219882010-02-24T22:38:00.005+02:002010-02-24T23:01:36.771+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S4WRhunmGwI/AAAAAAAAAxQ/vrxA2ctzz20/s1600-h/mieskuussa.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 300px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S4WRhunmGwI/AAAAAAAAAxQ/vrxA2ctzz20/s400/mieskuussa.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5441915733382929154" /></a><br /><br /><br />Aurinko häikäisee minua. Seison kaukana meren jäällä. Katson valkoiseen horisonttiin jota ei oikeastaan ole, sillä taivaanranta ja meren yhtymäkohta näyttävät yhtä valkoisilta. Manner ja saaret ovat ovat jossain takanani. <br /><br />Olen kuin aavikolla. Täällä ei ole mitään, paitsi tyhjyyttä. Astun varovasti, askel kerrallaan eteenpäin, kuin hidastetusta elokuvasta. Kenkäni uppoavat kymmenensenttiä paksuun puhtaan valkoiseen puuterilumeen. Tunnustelen jäätä lumen alla, sillä epäilen jään paksuutta. Se on kuitenkin turhaa. Jää kantaa varmasti. Silti, yksin täällä kaukana, oloni on jotenkin epävärma. <br /><br />Täällä on hiljaista. Se on erilaista kuin metsässä. Hiljaisuus tuntuu valtavan suurelta. En edes oleta kuulevani mitään. Ennemminkin tunnen, kuinka askeleittenikin suhina karkaa kauas tyhjyyteen, kuin valtavaan avaruuteen.<br /><br />Nautin olostani. Olen yksin paikassa jota en voi ilman tarkkaa gps-vastaanotinta määrittää. Kaikki ympärilläni näyttää samanlaiselta ja silti niin koskemattomalta – uudelta.<br /><br />Kävellen pienen lenkin. Askeleistani jää lumeen jäljet. Muita jälkiä ei ole. On vain pieniä tuulen muodostamia lumidyynejä. Olen ensimmäinen ihminen täällä, tässä paikassa, tunnen sen.<br /><br />Askeleeni eivät ole sen pienempiä minulle kuin muillekaan olisi, eivätkä mitenkään suuria askeleita ihmiskunnallekaan. <br /><br />Silti tunnen ylpeyttä siitä että saan olla täällä. <br /><br />Olen kuin Neil Armstrong, joka käveli kuussa, paikassa joka myöhemmin sai nimekseen Rauhallisisuuden meri.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8817596113119721988?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-65926873800932983072010-02-24T09:31:00.005+02:002010-02-25T11:27:34.055+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S4TXNu_yIwI/AAAAAAAAAxI/0JFW3PkSpNs/s1600-h/vesi.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S4TXNu_yIwI/AAAAAAAAAxI/0JFW3PkSpNs/s400/vesi.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5441710880724230914" /></a><br /><br /><br />Talviretkeilyssä vettä voi hyvin sulattaa vaikka puhtaasta lumesta. Tärkeää on tehdä ensin lumen pintapuolinen tarkastus, ettei se sisällä esim ulosteita. Jos epäilet lumen juomakelpoisuutta, keitä vettä 10 minuuttia jolloin bakteerit kuolevat. Sairaanhoidossa suositellaan 20 minuutin veden keittämistä ennen käyttöä.<br /><br />Lumesta tehty vesi ei tosin vastaa sitä vettä jota juomme kraanasta. Lumesta keitetystä vedestä puttuvat kaikki suolat ja mineraalit, jolloin sulasta lumesta syntynyt vesi on samaa kuin tislattu vesi. Janon se sammuttaa, mutta olisikin hyvä lisätä veden joukkoon edes ainakin hieman suolaa tai sokeria. Urheilujuomajauheet ovat hyviä. <br /><br />Ruoanvalmistukseen lumesta sulatettu vesi sopii loistavasti. Miksi kantaa vettä mukana jos sitä on yllinkyllin saatavavilla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-6592687380093298307?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-12383552837403966172010-02-22T22:59:00.005+02:002010-03-11T19:13:47.470+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S4Lw5XTdAgI/AAAAAAAAAxA/n3OPASQF1r8/s1600-h/meri.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S4Lw5XTdAgI/AAAAAAAAAxA/n3OPASQF1r8/s400/meri.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5441176168115798530" /></a><br /><br /><br /><br />Tarina kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1238355283740396617?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-18749807208357556712010-02-18T18:11:00.003+02:002010-03-11T19:10:24.374+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S31m3F5p4yI/AAAAAAAAAw4/ws6m26TqJwg/s1600-h/skogen.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S31m3F5p4yI/AAAAAAAAAw4/ws6m26TqJwg/s400/skogen.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5439617021596263202" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1874980720835755671?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-2088007169424300282010-02-17T10:06:00.003+02:002010-02-17T10:10:37.137+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S3ujjrrZI_I/AAAAAAAAAww/FhKQcNjibQg/s1600-h/j%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ritee.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S3ujjrrZI_I/AAAAAAAAAww/FhKQcNjibQg/s400/j%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ritee.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5439120808395482098" /></a><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br /><br />Sekä:<br />vettä<br />valmista jägerteetä (esim Stroh)<br />sokeria<br /><br />Keitä vesi ja valmista juoma suhteessa 1 osa alkoholia 4 osaa kuumaa vettä. Pane joukkoon hieman kandisokeria ja nauti<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-208800716942430028?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-75397771466808063992010-02-11T11:45:00.004+02:002010-02-14T23:54:02.345+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S3hw9Rygm3I/AAAAAAAAAwo/e-Wyqj_ck9c/s1600-h/makuupussi.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 270px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S3hw9Rygm3I/AAAAAAAAAwo/e-Wyqj_ck9c/s400/makuupussi.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5438220748099459954" /></a><br /><br /><br /><br /><br />Ihminen on kehittynyt evoluutioteorian mukaan jostain vesieläimestä. Aika on muokannut meitä fyysisesti seillaisiksi kuin nyt olemme. <br /><br />Olemme kehittyneet myös älyllisesti. Sen huomaa helpoiten siitä, miten uusia keksintöjä, jotka helpottavat elämäämme, syntyy päivittäin. Suurin osa keksinnöistä onkin fyysisen toiminnan helpottamiseen liityviä keksintöjä. <br /><br />Vain muutamia vuosia sitten syntyi internet. Pian sen jälkeen tuli irc, facebook ja monia muita vastaavia sovelluksia jota en tunne. Ystäviä voi nykyään tavata lähes koska tahansa tapaamatta heitä enää fyysisesti. <br /><br />Nyt googlemaps toi kaikkien nähtäväksi kartan jolla voi huristella pitkin maita ja mantuja likkumatta itse metriäkään. <br /><br />Väistämättä tulee meleen ajatus, että kohta tätä kaikkea tietoa voi ostaa kaupasta mikrosiruina ja asentaa laajennuksena omiin aivoihinsa. Silloin ehkä onnen ja ilon kokemuksiakin voisi ostaa sähköisesti. Voisi matkustaa ja tuntea olevansa rikas, tai vaikkapa köyhä. Sellaisia sovelluksia virtuaalielämästä on jo netissä. <br /><br />Mihin silloin tarvitsemme enää muita ihmisiä? <br /><br />En vastusta kehitystä. Ulkoilen ja retkeilen uusinta uutta olevilla retkeilyvaatteilla. Nekin ovat kehittyneet. Sateessa ei tarvitse enää kastua eikä hikoillakaan. Gps-karttaa en kyllä vielä omista. Minulle paperinen kartta riittää ja aurinko taivaalla.<br /><br />Minulle fyysitä nautintoa ei korvaa mikään. Tuulenvire iholla, auringon lämpö kasvoilla, suopursujen tuoksu tai vaikka tikku varpaassa ovat tunteita jotka haluan kokea aidosti. <br /><br />Ehkä sadan vuoden päästä, voi olla niin, että kenenkään kenkä ei enää hierrä, vaan ongelma on ennemnkin se että tietokene jumittaa. Ihmisen äly kehittyy edelleen ja liikkumiseen tarvittavat lihakset alkavat surkastua <br /><br />Sitä kehitystä minä vastustan ja lähden taas viikonlopuksi metsään.<br /><br />Eläköön tunne ja fyysisyys.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-7539777146680806399?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-53429084495060325242010-02-10T08:28:00.002+02:002010-03-11T19:10:57.499+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S3JSDypkFvI/AAAAAAAAAwQ/1a-eMvHqraA/s1600-h/mademuhennos.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S3JSDypkFvI/AAAAAAAAAwQ/1a-eMvHqraA/s400/mademuhennos.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5436497925278799602" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5342908449506032524?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-44770061172964777202010-02-07T18:59:00.018+02:002010-03-11T19:13:23.493+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S27xlsv5mdI/AAAAAAAAAwI/uhhOFJI7Hyo/s1600-h/merkki.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 284px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S27xlsv5mdI/AAAAAAAAAwI/uhhOFJI7Hyo/s400/merkki.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5435547430252288466" /></a><br /><br /><br />Tarina kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-4477006117296477720?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-39317389425156727702010-02-05T14:59:00.003+02:002010-02-24T23:45:01.674+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2wWjt4FW1I/AAAAAAAAAwA/-hGskuL9AjQ/s1600-h/tomyam.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 268px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2wWjt4FW1I/AAAAAAAAAwA/-hGskuL9AjQ/s400/tomyam.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5434743653195406162" /></a><br /><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3931738942515672770?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-9688246102765899632010-02-02T23:26:00.005+02:002010-02-02T23:50:54.328+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2iYnuH4YiI/AAAAAAAAAvw/4NA3OnrYuwo/s1600-h/pelko.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2iYnuH4YiI/AAAAAAAAAvw/4NA3OnrYuwo/s400/pelko.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5433760758585909794" /></a><br /><br /><br />Kävelen pimeässä metsässä. On helmikuun alku. Luminen polku kiemurtelee eteenpäin. Maassa olevat vanhat jäljet kuuluvat minulle.<br /><br />Alitan kanahaukan pesän. Kohta pesä on taas elämää täynnä. Silloin minun pitää muuttaa reittiä, niin että saavat pesiä rauhassa.<br /><br />Pysähdyn kuuntelemaan hiljaisuutta. Lumi imee itseensä kaiken äänen. Jos tällä hiljaisuudella olisi väri, se olisi pikimusta. <br /><br />Äkkiä pelästyn. En pysty hahmottamaan sijaintiani. Seison edelleen polulla, mutta kaikki ympärilläni on vierasta. <br /><br />Puut näyttävät isommilta. Lumiset kiven järkäleet tuntuvat vaanivan minua. Tunnen että minua tarkkaillaan.<br /><br />Kehoni valpastuu, kuuloni herkistyy, ja silmäni tarkkailevat otsalampun valossa ympäristöä. Yritän pidättää hengitystäni. <br /><br />Olotila on minulle tuttu. Se tulee usein kun kohtaan yksin pimeässä metsässä jotain tuntematonta. <br /><br />Jos en hallitsisi jännitystä, se voisi muuttua peloksi. Silloin suhteellisuuden tajuni olisi vaarassa, Suojeluvaistoni voisi nousta huippuuunsa. Tulisi tunne että on selviydytttävä keinolla millä hyvänsä.<br /><br />Järjellä ajatteleminen on paras tapa pitää turha pelko poissa. On pysyttävä rauhallisena ja mietittävä syytä mikä jännittää. <br /><br />Pelko on usein mielikuvituksen keksimää. Se on olettamusta siitä mitä tapahtuu. Se on ennakointia pahimmasta mahdollisesta.<br /><br />Pelko on vaisto, joka periytyy geeneissämme. Pelon tunteen ansiosta olemme pysyneet hengissä ajautumatta hengenvaarallisiin tilanteisiin. Pelko onkin puolustuskeino. Se varoitus vaarasta, tai sen uhasta.<br /><br />Nyt ei kuitenkaan ole vaaraa. Jännitykseni laantuu eikä muutu peloksi. <br /><br />Kuu tulee esiin jostain puiden lomasta. Pimeä metsä muttuu hetkessä kauniiksi. Samalla se on kutenkin edelleen mystinen ja arvoituksellinen. Se saa joskus mielikuvituksen valloilleen.<br /><br />Jatkan matkaani, pelko ilman syytä on turhaa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-968824610276589963?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-19310683581366326742010-01-28T14:18:00.004+02:002010-02-10T08:30:11.625+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2GAtoMcaMI/AAAAAAAAAvo/wL6p_nqgHu8/s1600-h/mojo.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2GAtoMcaMI/AAAAAAAAAvo/wL6p_nqgHu8/s400/mojo.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5431764146957609154" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1931068358136632674?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-38527212838778035512010-01-28T14:08:00.004+02:002010-02-10T08:31:07.017+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2F-TH6_t2I/AAAAAAAAAvg/s6lXOOIFtmw/s1600-h/madekeitto.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2F-TH6_t2I/AAAAAAAAAvg/s6lXOOIFtmw/s400/madekeitto.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5431761492594636642" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3852721283877803551?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-59774951341279772682010-01-28T08:19:00.010+02:002010-03-11T19:14:12.906+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2Esj9Vc3BI/AAAAAAAAAvY/426IYFSqT_c/s1600-h/lamppu.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S2Esj9Vc3BI/AAAAAAAAAvY/426IYFSqT_c/s400/lamppu.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5431671621857106962" /></a><br /><br /><br />Tarina kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5977495134127977268?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-83247300139300992682010-01-25T20:36:00.003+02:002010-01-25T20:51:58.618+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S13k7qiFDFI/AAAAAAAAAvQ/RWtGru8zIVM/s1600-h/tammikuu25:10.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S13k7qiFDFI/AAAAAAAAAvQ/RWtGru8zIVM/s400/tammikuu25:10.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5430748439359327314" /></a><br /><br /><br />Kello on kolme iltapäivällä ja aurinko tekee jo laskuaan. Valoa riittää vielä pariksi tunniksi. Se riittää minulle, sillä olen lähtenyt hiihtämään päiväksi. Ihailen näkyä ympärilläni. Aurinko saa hangen säteilemään. Havupuiden oksilla on niin paljon lunta, etteivät ne pystyisi enempää kantamaan. Jossain kaukana korppi pitää yksinäistä meteliään, sukset suhisevat allani hangessa, muuten on täysin hiljaista. <br /><br />Hiihdän metsän läpi, etsien samalla avonaisempia kohtia. Niissä ei sukset takerru hangen alla oleviin juurakoihin. <br /><br />Muutama päivä sitten näin pikkulintuparven. Nyt ne lentelevät jossain muualla. Metsä tuntuu autiolta. <br /><br />Saavun suon laitaan. Täällä hangen alla talvehtivat lakat ja karpalot, suopursut tuoksuvat ja jalat uppoavat vetiseen sammaleeseen. Nyt kaikki on valkoista, lumen peittämää. Siellä täällä pieni vaivaiskoivun varsi ja lumiset kääpiömännyt lepäävät liikahtamatta ja odottavat kevään tuloa.<br /><br />Minusta talvinen luonto on kaunis. Ihmiset usein sanovat olevansa kesäihmisiä tai talvi-ihmisiä. Jotkut taas sanovat pitävänsä keväästä ja toiset syksystä. Makuasioita on paljon. <br /><br />Kun tarkemmin ajattelen niin tällaisten mieltymysten mukaan voisi olla vielä yksi ryhmä. Heitä voisi kutsua luontoihmisiksi. Luontoihmiset ajattelevat vuoden kiertokulkua yhtenä kauniina, muuttuvana ajanjaksona – tilana. Jokainen vuodenaika on heille yhtä tärkeä.<br /><br />Luontoihminen ei haikaile kevättä tai kesää talvella, sillä hän tietää että niiden aika tulee. Luontoihminen nauttii luonnosta nyt, tällä hetkellä, sillä hän tietää että ulkoilu on virkistävää ja rentouttavaa. Ja se on sitä aina, vuodenajasta riippumatta.<br /><br />Me kaikki voisimme olla luontoihmisiä, jos vain haluaisimme. Eikai kesän lämpöä mikään korvaa, mutta ei myöskään koskemattomia valkoisia hankia talvella. Jokaisella vuodenajalla on tarkoituksensa ja kaikista vuodenajoitsa voi nauttia. <br /><br />Sillä kaikki on lopulta kiinni vain halusta ja viitseliäisyydestä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8324730013930099268?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-59752459923607455392010-01-23T14:39:00.002+02:002010-01-28T10:26:07.299+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S1ruNvjvSAI/AAAAAAAAAvI/tyxTsLTXbdA/s1600-h/polentaa+ja+korvasieni%C3%A4.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S1ruNvjvSAI/AAAAAAAAAvI/tyxTsLTXbdA/s400/polentaa+ja+korvasieni%C3%A4.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5429914220620630018" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5975245992360745539?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-52219881197335329932010-01-23T14:24:00.001+02:002010-01-30T10:21:12.453+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S1rqpOAY_YI/AAAAAAAAAvA/Ei_RLyhMqQE/s1600-h/lammaskeitto.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S1rqpOAY_YI/AAAAAAAAAvA/Ei_RLyhMqQE/s400/lammaskeitto.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5429910294603824514" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5221988119733532993?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-45623950437483409502010-01-22T22:35:00.004+02:002010-01-22T22:50:17.642+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S1oMNzcQ0bI/AAAAAAAAAu4/XQfyyf9tnfQ/s1600-h/pastaa+ja+lammasta.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S1oMNzcQ0bI/AAAAAAAAAu4/XQfyyf9tnfQ/s400/pastaa+ja+lammasta.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5429665732035137970" /></a><br /><br /><br />Tarvitset:<br />retkikeittimen<br />veitsen<br />leikkuualustan<br /><br />sekä:<br />150 g lampaan filettä<br />2 valkosipulin kynttä<br />2 kuorittua tomaattia tölkistä<br />2 herkkusientä<br />100 g pastaa<br />suolaa<br />kuivattua chiliä<br />persiljaa<br />timjamia<br />voita<br /><br />Keitä pasta. Viipaloi lammas pieniksi suikaleiksi ja paista ne voissa. Paloita valkosipulit ja chili ja herkkusienet, lisää nekin lampaan joukkoon. Sekoita joukkoon vielä pari kuorittua tomaattia tölkistä ruokalusikallinen timjamia ja anna hautua 10 minuuttia. Sekoita pasta ja kastike. mausta suolalla. Koristele persiljalla. Nauti.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-4562395043748340950?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-76667579024048082332010-01-18T23:55:00.007+02:002010-01-19T00:06:27.665+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S1TbXH95nSI/AAAAAAAAAuM/hDA5uGU0LQQ/s1600-h/luminen+mets%C3%A4.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S1TbXH95nSI/AAAAAAAAAuM/hDA5uGU0LQQ/s400/luminen+mets%C3%A4.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5428204641210440994" /></a><br /><br /><br /><br />Lumi sulaa takinkauluksessani ja kylmä vesi valuu pitkin selkääni vaateiden alle, samalla kun päälleni putoaa taas valtava lumiryöppy. Hiihdän korpirämeellä. Puut ovat tykkylumen peittämät. Lumisia oksia on mahdoton väistellä. Pakkasta on seitsemän astetta, minulla on silti kuuma. <br /><br />Käsissäni on villaiset tumput. Ne ovat ulkopuolelta lähes jäässä. Hikoilevista käsistä nouseva kuuma ilma tiivistyy vedeksi ja jäätyy hanskojen ulkopinnoille.<br /><br />Ainuttakaan havaintoa ihmisistä ei ole vastaan tullut. Silti hanki on jälkiä täynnä. Ne kuuluvat hirville, kauriille, oraville ja ketuille. Kohta näen polun jossa on tallustellut kolme sutta.<br /><br />Jälkiä on niin paljon että voisi kuvitella täällä olevan jo ruuhkaa. Mutta minä en näe ainoatakaan eläintä.<br /><br />Sukset sukeltavat eteenpäin lumen alla. Välillä ne takertuvat johonkin oksaan. Joudun silloin peruuttamaan, nostamaan suksen kärjen ylös hangesta ja astumaan eteenpäin. Näin menoni on jatkunut jo tunnin. <br /><br />Saavun ison suon reunaan ja hiihdän sen keskelle. Täällä lumi kantaa jo paremmin. Suon pinta on jäässä. Lunta on paikoin vain kymmenen senttiä. Suksista näkyy kärjetkin hiihtäessä.<br /><br />Kierrän vielä useamman kilometrin ja palaan sitten lähtöpisteelleni. <br /><br />Otin matkalla muutaman valokuvan. Tärkeintä oli kuitenkin tuntea metsä ympärilläni, seistä hetki suolla ja ihastella koskematonta luontoa. Ei sitä tunnetta mikään kuva pysty kertomaan. <br /><br />Hiihtäminen metsässä jossa ei ole valmista latua on ihan toisenlaista kuin kuntoladut. Täällä en ole nopeimpien hiihtäjien edessä. Täällä määrään itse vauhdin ja suunnan. Seuranani on vain luonto ja minä itse teen ladun.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-7666757902404808233?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-73866282757186773932010-01-14T13:53:00.002+02:002010-03-11T19:11:20.462+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S08F3EW9WnI/AAAAAAAAAtk/uycI4gv69cg/s1600-h/kebab.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S08F3EW9WnI/AAAAAAAAAtk/uycI4gv69cg/s400/kebab.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5426562519625718386" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-7386628275718677393?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-66307426517094597672010-01-12T12:37:00.004+02:002010-01-12T13:34:44.288+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0xRekKrbuI/AAAAAAAAAtc/ZC8tMuxmrko/s1600-h/lehti.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 298px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0xRekKrbuI/AAAAAAAAAtc/ZC8tMuxmrko/s400/lehti.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5425801236620996322" /></a><br /><br /><br />Luonto on minulle tärkeä. Niinkuin peurat ja hirvet, kuuluvat sudetkin yhtälailla Suomen luontoon. Tämänhetkinen viha susia vastaan sai minut kirjoittamaan seuraavan vastineen Suurkeuruun Sanomiin, jossa pääkirjoituksessa kannustettiin vähentämään aluen susikantaa:<br /><br />Onko susi vaarallinen?<br /><br />Susista ja suurpedoista on tullut aikamme pelote. Yhteiskunta kehittyy voimakkaasti sillä seurauksella että ihmiset vieraantuvat luonnosta. Pahimmillaan luonnosta tehdään jo paha ja tarpeeton ihmiselle.<br /><br />Susiviha ja pelko elää vahvana. Siitä on esimerkkinä ruotsin susijahti joka keräsi vuorokudessa 12000 metsästäjää 27 sutta tappamaan. Minusta se on jo hävettävää. Se kertoo ennemminkin tappamisen halusta kuin riistan hoidosta. <br /><br />Euroopassa ja maailmalla luonnonsuojelu on voimakkaassa nousussa, mutta meillä pohjoismaissa tullaan selvästi jälkijunassa. Kouluissa esitettään vieläkin punahilkkaa joulujuhlissa.<br /><br />Samalla kun pelätään suden mahdollisuutta käydä ihmisen kimppuun. Yksi ihminen tappaa jo kahdessa minuutissa keskellä ostoskeksusta 4 ihmistä. Laiton asekauppa rehottaa ja lisääntyy.<br /><br />Ihminen pitää petoeläimiä julmina teurastajina. Totuus kuitenkin on se että pedot metsästävät syödäkseen. Yksikään eläin ei etukäteen suunnittele lähtevänsä tekemään joukkomurhaa. Sen tekee vain ihminen.<br /><br />Olen itse Lounais-Suomessa asustava mies. Rakastan luontoa ja ulkoilemista. Minulla on neljä lasta ja kaksi koiraa. Nukuin Laitila-Vahto- Yläne kolmion sisällä viime vuoden aikana yhteensä yli 100 yötä, teltalla ja välillä pelkällä makuupusiilla. <br /><br />Olin aina yksin. Aluella on susia ja niistä raportoidaan lähes päivittäin. Kuulin useasti susien ulvontaa öisin. Joka kerta olin haltioissani näistä metsien kuninkaista. <br /><br />Jälkiä ja jätöksiä olen nähnyt, mutta vilaustakaan oikeasta elävästä sudesta en ole nähnyt. Sudet ovat arkoja ja ne karttavat viimeiseen asti ihmistä. Se on niiden ainoa hengissä pysymisen ehto.<br /><br />Metsissämme on riittävästi peuroja ja hirviä, luontaista ruokaa susille. Ihminen ei tarvitse riistaa ruoakseen vaan tosiassa jokainen suomalainen hakee ruokansa kaupasta.<br /><br />Toivoisin suurpedoille oikeutta elää rauhassa. Tässä kehitteyneessä globalisaatiossa maailman nurkassa olevalla maassa, saisimme olla ylpeitä siitä, että luontomme on vielä niin puhdas, että näin arvokkaita ja hienoja eläimiä luontoomme vielä mahtuu. Itämerenhän me kaikki olemme jo pilanneet.<br /><br />Petri Hautala<br />Vahto<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-6630742651709459767?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-7455613390948404542010-01-10T22:22:00.015+02:002010-02-04T23:07:31.842+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0o3eSA5AyI/AAAAAAAAAtU/0PkTbkxnMAw/s1600-h/sukset.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0o3eSA5AyI/AAAAAAAAAtU/0PkTbkxnMAw/s400/sukset.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5425209694492361506" /></a><br /><br /><br />Retkeilen paljon, talvellakin. Siksi hiihdän. Hiihtäminen on minulle tapa liikkua syvässä hangessa. Oikeastaan hiihtämistäni ei voi kutsua edes hiitämiseksi. Se on kävelyä sukset jalassa, sillä teen itse latuni. Vähän niinkuin kävelisin lumikengillä. Jalkoja vain ei tarvitse nostella niin paljon.<br /><br />Kaivoin eräsukseni esille. Astelin kotini edessä olevalle pellolle. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Maassa oli pehmeää lunta kolmekymmentä senttiä. Koko hanki näytti siltä kuin se olisi ollut täynnä pieniä kimaltelevia jalokiviä. <br /><br />Panin sukset jalkoihini ja lähdin laahustaen eteenpäin. Pellolla kävi heikko tuulenvire ja se tuntui ikävästi kasvoilla. Totesin pian että pakkanen todella tuntuu kireämmältä tuulessa. Onneksi en kastellut kasvojani hetki sitten aamupesulla. Tiesin että paleltuminen on paljon todennäköisempää jos iho on ollut juuri märkä.<br /><br />Pellolla oli eläinten jälkiä. Oli mahdotonta tietää mille ne kuuluivat, sillä lumi oli niin pehmeää että se peitti jälkikuvion. Jäniksen tunnistin tietenkin. Muut olivat varmasti kauriiden, sillä tiedän että niitä täällä on paljon.<br /><br />Jostain kantautui tiaisten laulua. Pitkään aikaan en ole kuullut yhdenkään linnun ääntä. Pysähdyin hetkeksi kuuntelemaan.<br /><br />Jatkoin matkaani. Luminen pelto oli kuin jäätynyt järvi. Siellä täällä hangesta kohosi pieniä saaria. <br /><br />Hiihdin tunnin. Silti tuntui kuin olisin hiitänyt pidemmänkin aikaa. Hiihtäminen on niin erilaista kuin käveleminen. Suksiin tottuminen vie taas aikansa. Minulla ei ollut edes reppua selässäni ja huomasin silti väsyväni.<br /><br />Tulin juuri kotiin. Katselen ulos ikkunasta. Pellolla näkyy tekemäni latu. Sukset nojaavat ulkona ladonseinää vasten.<br /><br />Muistan äkkiä hetken lapsuudestani, kuinka talvella pikkulinnut pyrähetelivät auringon paisteessa lintulaudan ympärillä. Talojen räystäissä roikkuivat pitkät jääpuikot. Isät krapailivat autojensa jäisiä ikkunoita parkkipaikalla. Joku tamppasi mattoja kerrostalojen välissä ja minä itse seisoin karvalakki päässä, keskellä sitä kaikkea, uudet sukset jalassa. Olin hiihtämässä, kerrostalon pihalla.<br /><br />Aika kultaa muistot, vaan ei minusta nytkään huonolta tuntunut.<br /><br />Hiihtäminen on kivaa ja rentouttavaa. Voi hiitää omassa tahdissa, hiljaa tai kovaa. Minä taidan hiihtää huomenna pidemmän lenkin. Helmipöllöt aloittavat kohta soidinmenonsa. Niitä voisin mennä hiihtäen kuuntelemaan.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-745561339094840454?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-66442379269881427432010-01-10T15:11:00.003+02:002010-01-30T10:21:58.843+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0nSPawc9TI/AAAAAAAAAtM/bKPRf42VypI/s1600-h/yrttiperunamuusia+ja+bratwurstia.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0nSPawc9TI/AAAAAAAAAtM/bKPRf42VypI/s400/yrttiperunamuusia+ja+bratwurstia.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5425098388466890034" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-6644237926988142743?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-9472974710968971642010-01-10T14:56:00.001+02:002010-01-10T14:59:27.693+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0nOpYEQeLI/AAAAAAAAAtE/PPNuwkhpHBQ/s1600-h/raappanatulet.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0nOpYEQeLI/AAAAAAAAAtE/PPNuwkhpHBQ/s400/raappanatulet.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5425094436374739122" /></a><br /><br /><br />Raappana-tulilla on helppo valmistaa ruokaa tai vaikka lämmittää kahvit talvisessa luonnossa. Tämä nuotio on hyvä, sillä tuli ei kosketa maata, eikä lumi sula nuotion alta. Tuli vaatii vain kaksi samankokoista puuta, esim kaksi halon pätkää. Puiden pitää olla halkaistuja. <br /><br />Veistele ohuita lastuja, toisesta puusta sytykkeiksi. Aseta puut pystyyn lumihankeen sahatut pinnat vastakkain. Jätä puiden väliin 2-4 cm rako. Asettele sytykkeitä rakoon, niin että ne ovat selvästi irti maasta. Sytytä puiden väliin asettamasti lastut. Pane kaksi 2cm tikkua puiden päälle ja laita siihen kattila. Muista siivota jälkesi luonnosta kun olet valmis.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-947297471096897164?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-9673965225915466352010-01-06T17:46:00.002+02:002010-01-21T23:32:28.466+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0SwWyl7tsI/AAAAAAAAAs8/Sg7m7NxTcgM/s1600-h/ruisleip%C3%A4%C3%A4+ja+puolukkaa.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0SwWyl7tsI/AAAAAAAAAs8/Sg7m7NxTcgM/s400/ruisleip%C3%A4%C3%A4+ja+puolukkaa.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5423653756845405890" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-967396522591546635?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-55460984155310179962010-01-06T12:24:00.029+02:002010-01-20T21:45:58.638+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0RloilGa1I/AAAAAAAAAsw/wHYvn_DcZqY/s1600-h/liina.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0RloilGa1I/AAAAAAAAAsw/wHYvn_DcZqY/s400/liina.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5423571598412507986" /></a><br /><br /><br />Tarina Julkaistaan kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5546098415531017996?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-86212339094592656722010-01-05T19:50:00.009+02:002010-02-10T08:32:19.023+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0N91--YtuI/AAAAAAAAAsg/FtRlqPjUlqM/s1600-h/piparit.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0N91--YtuI/AAAAAAAAAsg/FtRlqPjUlqM/s400/piparit.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5423316742675412706" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8621233909459265672?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-13737652976699181432010-01-05T18:15:00.007+02:002010-01-05T20:49:24.555+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0NnmjPUYhI/AAAAAAAAAsY/5B2fZs9UMag/s1600-h/lumi.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0NnmjPUYhI/AAAAAAAAAsY/5B2fZs9UMag/s400/lumi.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5423292288276390418" /></a><br /><br /><br /><br />Talvi on kaunis. Ainakin silloin kun on pakkasta, lunta, ilma on kirkas ja taivas sininen. Ilma tuntuu silloin viileältä ja puhtaalta, kevyeltä, kun sitä hengittää. Äänet kantautuvat pakkasessa pitkien matkojen päästä. Lumi narisee jalkojen alla.<br /><br />Aurinkoisella pakkassäällä ulkoilu on samalla rentouttavaa ja väsyttävää. Kun päivän ulkoilun jälkeen palaan sisälle, huomaan olevani rättiväsynyt. Olo on raukea.<br /><br />Päiväretkelle on helppo valmistautua. Vaikeutta tulee silloin kun aikoo yöpyä ulkona. <br /><br />Kaunis aurongonpaiste päivällä tuntuu nautittavalta. liikkuminen on silloin mukavaa ja kylmä harvoin pääsee vaivaamaan.<br /><br />Iltaa kohden kirkkaalla ilmalla lämpötila kuitenkin usein laskee. Väsymys iskee ja riittämätön vaatetus voi saada kylmän tunteen aikaan. <br /><br />Talvisilla yötetkillä vaatetuksen merkitys pitää etukäteen tarkkaan suunnitella. Yksi tärkeimmistä on käsineiden valinta.<br /><br />Muistelen vieläkin kuinka muutama päivä sitten koin lieviä pelon hetkiä yöpyessäni pakkasyönä suolla. Autolleni oli matkaa pari kilometriä ja siitä vielä viisi kilometriä lähimpään taloon. <br /><br />Illansuussa sormiani alkoi paleltamaan. Pakkasta oli -20 astetta. Lämpötila laski nopeasti -30 asteeseen ja minulla alkoi olla tuskia sormieni kanssa.<br /><br />Seisoin suolla telttani edessä. En saanut enää tunnottomilla käsilläni oven vetoketjuja auki. Puhelimen pitäminen kädessä tai soittaminen sillä oli aivan mahdotonta. jopa lapasten vetäminen käsiin oli vaikeata. <br /><br />Minulla ei ollut paikkaa missä lämmitellä käsiäni. Tiesin että teltassani oli yhtä kylmä kuin ulkona. Silti halusin sisään.<br /><br />Taistelin itseni telttaan, käperryin pieneen myttyyn makuupussieni alle. Panin paljaat käteni kainaloihini, kunnes niihin palasi tunto. Se kesti kauan. Kipu oli sietämätön. Teki mieli huutaa.<br /><br />Selvisin kuitenkin, enkä palelluttanut sormiani. Myönnän kuitenkin valmistautuneeni retkeä varten väärin.<br /><br />Monesti nautintinnolla on vaaralinen puolensa. Sitä varten pitää osata varautua.<br /><br />Kaunis talvipäivä voi muuttua painajaiseksi, lähelläkin kaupunkia. Koskaan ei pidä aliarvioida luonnon voimia. Luonto ei koskaan ole samanlainen. Siksi se on aina yhtä kiehtova ja kaunis.<br /><br />Aurinko laskee juuri. Ilman lämpötila laskee taas nopeasti. Minulla on käsissäni nahkaiset rukkaset ja niiden alla vielä täysi villaiset lapaset.<br /><br />Hymyilyttää. Nautin olostani. Nautin luonnosta.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1373765297669918143?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-16444897463470739742010-01-03T15:49:00.006+02:002010-01-30T10:24:08.084+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0Cg22LNpHI/AAAAAAAAAr4/bWLYghH3CF8/s1600-h/teltta.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0Cg22LNpHI/AAAAAAAAAr4/bWLYghH3CF8/s400/teltta.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5422510815470003314" /></a><br /><br /><br />Tarina kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1644489746347073974?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-52315489105428812642010-01-03T14:27:00.006+02:002010-01-20T21:46:27.672+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0CNOQUFyZI/AAAAAAAAArw/nCcsS8tR-hM/s1600-h/-30.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/S0CNOQUFyZI/AAAAAAAAArw/nCcsS8tR-hM/s400/-30.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5422489227390994834" /></a><br /><br />Tarina Julkaistaan kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-5231548910542881264?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-69029804148945468862010-01-02T09:33:00.004+02:002010-01-30T10:24:52.744+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sz7270agZ9I/AAAAAAAAAro/Kdo5BucSu-8/s1600-h/1.1.2010.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sz7270agZ9I/AAAAAAAAAro/Kdo5BucSu-8/s400/1.1.2010.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5422042508943189970" /></a><br /><br /><br />Tarina siirretty kirjaan Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-6902980414894546886?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-14399030723980458462009-12-31T22:00:00.004+02:002010-01-21T08:15:47.680+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sz0C9g3DwcI/AAAAAAAAArg/GYjeiYjNUf4/s1600-h/2.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sz0C9g3DwcI/AAAAAAAAArg/GYjeiYjNUf4/s400/2.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5421492782240088514" /></a><br /><br /><br />Tarina kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1439903072398045846?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-79597650495847365252009-12-31T16:33:00.007+02:002010-01-20T22:08:28.537+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/SzzcuhbkofI/AAAAAAAAArY/5txXp1nIEFA/s1600-h/inkiv%C3%A4%C3%A4ririsottoa+ja+karitsan+kyljyksi%C3%A4.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/SzzcuhbkofI/AAAAAAAAArY/5txXp1nIEFA/s400/inkiv%C3%A4%C3%A4ririsottoa+ja+karitsan+kyljyksi%C3%A4.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5421450743253344754" /></a><br /><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-7959765049584736525?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-30671909691317963252009-12-29T02:23:00.003+02:002009-12-29T13:21:05.801+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/SzlMh9ZAgqI/AAAAAAAAArI/azdzNUO9pKU/s1600-h/29.12.09(2).jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 266px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/SzlMh9ZAgqI/AAAAAAAAArI/azdzNUO9pKU/s400/29.12.09(2).jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5420447772815950498" /></a><br /><br /><br />Yöt ovat metsässä jännitäviä. Kun olet paikoillasi, kaukana asutuksesta ja kuuntelet hiljaa, voit kuulla pöllöjen huhuilevan, kettujen rääkyvän, supikoirien haukkuvan tai vaikkapa susien ulvovan. <br /><br />Eläimet ovat arkoja. Ne pysyttelevät kaukana ihmisestä. Monet äänet joita voi kuulla ovatkin varoitusääniä muille samanlajin eläimille. <br /><br />Susi ulvoo laumalleen olinpaikkaansa tai kutsuakseen laumaansa kokoon. Susi voi myös haukahtaa varoitukseksi muille susille vaikka kun se on vaistonnut ihmisen.<br /><br />Vaikka öinen metsä on täynnä elämää. Ja ääniä kuulee helpostikin, silti eläinten näkeminen on harvinaista. Lumisina talvina metsä täyttyy kuitenkin nopeasti lumeen painuneista eläinten jäljistä. Suurin osa niistä ilmestyy sinne juuri yöaikaan, jolloin eläimillä on turvallisempaa liikkua eikä ihmistä tarvitse pelätä.<br /><br />Hirvet jättävät suuret sorkkien jäljet. Kauriit pienemmät, ja pienet metsäkauriit vain muutaman sentin mittaiset jäljet. Ketunjäljet on helppo tunnnistaa ja tietenkin jäniksen.<br /><br /><br />Metsässä liikkuu myös harvinaisempia eläimiä, joiden jälkiä pitää erikseen opetella.<br /><br />Minä pidän susista. Niinpä aina iloitsenkin kun niiden jälkiä näen. <br /><br />Vaikka sudet liikkuvat usein laumoissa, on niitä lähes mahdoton nähdä. Susi on niin arka eläin että pysyttelee kaukana ihmisestä. Metsässä jossa asutukseen on matkaa, voit hyvällä onnella kuitenkin nähdä tassunjäljet tai useammatkin. <br /><br />Sudet kulkevat usein paksussa lumessa samoihin jälkiin astuen, mutta joskus tielle tultaessa ne kulkevat helposti pari rinnakkainkin. Jos ihmisjälkiä ei näy ja tassujen koko on 10-12 cm ilman kynsiä, voit epäillä jälkeä suden aiheuttamaksi. <br /><br />Suden jälkeä ei ole syytä pelästyä. Enneminkin voit olla iloinen siitä että olet nähnyt niin harvinaisen eläimen jäljet.<br /><br />Jäljestäminen on hauskaa puuhaa. Päiväsaikaan jälkiä on helppo löytää, mutta pitää muistaa ettei tarpeettomasti lähde jälkien perään. Ne saattavat johtaa eläimen makuupaikalle. Eläimet tarvitsevat rauhan ja koska ihminen on eläimille pelottava, niitä ei pidä suinpäin hätyytellä.<br /><br />Oikaisin kotiin hiljaista metsäautotietä pitkin. Uutta lunta oli tiellä. Ilta oli muuttunut jo pimeäksi yöksi. Näin edessäni jäljet jotka ylittivät tien. Pysähdyin katsomaan. Neljä sutta oli jättänyt tassunjälkensä maahan. <br /><br />Ihailin jälkiä hetken. Lunta satoi hiljalleen. Mietin että aamulla jäljet ovat taas uuden lumen peittämät.<br /><br />Se on hyvä asia, sillä silloin näitä jälkiä ei seuraa kukaan.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-3067190969131796325?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-12228715785885589232009-12-26T16:53:00.003+02:002009-12-26T16:56:03.275+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/SzYjdoewJOI/AAAAAAAAArA/WcYwLK3u1oM/s1600-h/tee.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 293px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/SzYjdoewJOI/AAAAAAAAArA/WcYwLK3u1oM/s400/tee.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5419558193576551650" /></a><br /><br /><br />Ihmisen elämä on odotuksia täynnä. Toivotaan parempaa ja unohdetaan että elämä ilman mitään odotuksia on usein riittävää ja hyvää. <br /><br />Liian pienistä asioista tehdään suuria murheita. Anteeksi antaminen ja hyväksyminen ovat mahdottomia. Toista ihmistä vastaan tuleminen ei tule kysymykseenkään, vaan odotetaan itse anteeksipyyntöä. <br /><br />Ihminen on liian viisas. Ihminen viisaudellaan tekee usein itsetään tyhmän ja tunteettoman. Kiittämättömän. <br /><br />Eläimet osaavat paremmin hyväksyä ja nauttia elämästä ilman mitään pyyntöjä. Koiran omistajat tietävät miten koira osoittaa ilonsa jo silloinkin kun käyt ulkona viemässä roskat roskikseen ja jätät koiran sisälle odottamaan. <br /><br />Ihminen on niin viisas ettei se odota. Itsestäänselviä asioita on liikaa. Asioita joista ei tarvitse kiittää. Ei tarvitse odottaa, ainakaan silloin kun tapahtuma ei tuo mitään uutta. <br /><br />Ihminen tottuu ja kyllästyy helposti siihen mikä on tuttua ja itsestään selvää. Unohdetaan että mikään asia ei lopulta ole itsestään selvyys. Jokainen matka voi olla viimeinen. Jokainen teko tai pyyntö, sana, voi jäädä kesken vailla vastausta.<br /><br />Istun lumisateessa pienessä mytyssä puuta vasten suonreunalla. Näin tänne tullessani viidet sudenjäljet. Nyt peityn pikkuhiljaa lumeen. Minua ei palella. Tunnen oloni lämpimäksi. Mietin omaa itsekkyyttäni. Miksei kukaan kysynyt mihin lähden? Miksen itse edes kertonut mihin lähden? Kiinnostiko ketään?<br /><br />Vastaan itselleni etten tiedä. Olen liian viisas, tyhmä ihminen.<br /><br />Istun paikoillani pitkään kuin kivi. Tuijotan pimeyteen. Kasvoni kastuvat lumisateessa ja ihollani valuvat pisarat kutittavat. <br /><br />Keitän kupin teetä. Juon sen hitaasti. Tässä on ihan hyvä, taidan nukahtaa. <br /><br />On Jouluyö.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1222871578588558923?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-64759087771684429022009-12-23T11:04:00.006+02:002010-01-20T21:47:30.619+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/SzHg_Gew3xI/AAAAAAAAAq4/4dvy50-ri2I/s1600-h/suklaahedelm%C3%A4t.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 265px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/SzHg_Gew3xI/AAAAAAAAAq4/4dvy50-ri2I/s400/suklaahedelm%C3%A4t.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5418359201379442450" /></a><br /><br /><br />Tarina Julkaistaan kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-6475908777168442902?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-15658285944175226022009-12-21T18:53:00.010+02:002010-01-28T10:24:52.000+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sy-oZXoSiOI/AAAAAAAAAqQ/DTaz67U_s0w/s1600-h/tie.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 275px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sy-oZXoSiOI/AAAAAAAAAqQ/DTaz67U_s0w/s400/tie.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5417734030543194338" /></a><br /><br /><br /><br />Tarina kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-1565828594417522602?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-80452114479189819172009-12-21T15:43:00.011+02:002010-01-20T21:58:54.477+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sy99WKgqsZI/AAAAAAAAAqA/UmRwIRiJfOY/s1600-h/rahka.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sy99WKgqsZI/AAAAAAAAAqA/UmRwIRiJfOY/s400/rahka.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5417686696481960338" /></a><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-8045211447918981917?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4256959404874136854.post-653633044596572872009-12-21T15:39:00.004+02:002010-01-20T22:06:11.040+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sy99zQKvwvI/AAAAAAAAAqI/53xUWvXpZMc/s1600-h/joulupuuro.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 267px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_KJyEKkECpYI/Sy99zQKvwvI/AAAAAAAAAqI/53xUWvXpZMc/s400/joulupuuro.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5417687196216836850" /></a><br /><br /><br /><br />Resepti kirjassa Tuulenhuminaa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/4256959404874136854-65363304459657287?l=tuulenhuminaa.blogspot.com' alt='' /></div>TUULENHUMINAAhttp://www.blogger.com/profile/07801067172492186983noreply@blogger.com